Hyppää pääsisältöön

Yli 50 tutkijan suomalaista peruskoulua luotaava teos nostaa esille eriytymiskehityksen ja puutteen moninaisuuden huomioimisessa

Julkaistu 3.4.2023
Tampereen yliopisto
Viisi itsetehtyä nimikylttiä, joissa nimet Dania, Sonja, Shams, Soma ja Yazen.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Suomalaisesta peruskoulusta on julkaistu yli 50 kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan tutkijan kirjoittama kokonaisvaltainen analyysiteos. Avoimesti saatavilla oleva teos avaa kaunistelemattomalla otteella Suomen kuuluisaa peruskoulua. Keskeiseksi ongelmakohdaksi nousee eriytymiskehitys, jonka pysäyttämiseksi teos antaa eväitä.

Tuoretta, avoimesti saatavilla olevaa kirjaa Finland’s Famous Education System - Unvarnished insights into Finnish schooling ovat olleet toimittamassa koulutuspolitiikan professori Piia Seppänen Turun yliopistosta, kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta sekä koulutuspolitiikan professori Jaakko Kauko Tampereen yliopistosta.

– Päivän polttavassa koulutuspoliittisessa keskustelussa on kaivattu tutkimustietoa. Yliopistoissa on tehty pitkäjänteisesti yhteiskunnallista kasvatus- ja koulutustutkimusta, jonka antiin jokainen pääsee tutustumaan tuoreessa, avoimesti saatavilla olevassa kirjassa, korostaa Seppänen.

Aiemmin PISA-juhlitussa Suomessa oppimistulokset ovat nyt laskussa, ja tutkijat näkevät taustalla koulujen ja oppilaiden eriytymiskehityksen. He tuovat teoksessa esille, miten peruskoululla on myös oppimistuloksia laajempi asema tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana.

Peruskoulutuksen eriytymisen suuntaa Suomessa voi vielä vaihtaa. Tilanteen korjaamiseksi ei ole tarjolla yksinkertaisia ratkaisuja vaan tarvitaan kauaskatseisia toimia.

– Pitkäaikaista kehitystä voidaan edistää rakenteellisilla muutoksilla kaupunki-, koulutus- ja sosiaalipolitiikassa. Lyhytaikaisia ratkaisuja voidaan laastaroida rahalla, mutta nopeita ja helppoja konsteja ei koko eriarvoisuuskierteen katkaisemiseen löydy. Se edellyttää pitkäjänteistä, monitasoista ja politiikkakentät risteävää resursointia ja kehittämistyötä, toteaa Kosunen.

Koulutusjärjestelmän toiminta on nojannut virkavaltaiseen ja edunvalvontaan perustuvaan päätöksentekoon. Vahvaa poliittista linjaa eriytymisen taittamiseen ei ole syntynyt. Kirjassa analysoidaan eriytymistä kunnissa, kaupungeissa ja valtakunnallisesti.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön sektori on suurimpia valtion budjetissa, mutta laajempi poliittinen mielenkiinto eriytymisen juurisyihin on ollut vähäistä jo pitkään, huomauttaa Kauko.

Tutkijat ovat vuosikymmeniä tuoneet esille yhteiskunnallista moninaisuutta, jota peruskoulun arkitodellisuuteen sisältyy. Uusi kirja kokoaa lukijalle muun muassa yhteiskuntaluokkaan, monikielisyyteen, vähemmistöasemiin, sukupuoleen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä näihin koulutuksessa nivoutuviin eriarvoisuuksiin liittyviä tutkimuksellisia tarkasteluja.

Opettajiin kohdistuu laajoja yhteiskunnallisia odotuksia, joten kirja tarjoaa eväitä opettajankoulutuksen kytkemiseen aiempaan enemmän moninaisuuden kohtaamiseen koulujen arjessa.

Tutkijoiden mukaan moninaisen kouluyhteisön monimutkaisuus voi ilmetä erontekoina puheissa ja koulujen arjen käytännöissä, eivätkä nämä jäsenny ainoastaan minkään yksittäisen oppilaisiin liittyvän piirteen, kuten sukupuolen tai kotikielen, mukaisesti toisin kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää.

Kirjan päätöskappaleessa täysinpalvelleet kasvatustieteen professorit näkevät, että tasa-arvon pyrkimys on ollut isoin saavutus peruskoulussa, ja kasvatussosiologisella tutkimuksella on keskeinen sija tulevaisuuden koulun rakentamisessa.

Kirjan päätoimittaja, Uuden-Seelannin Waikaton yliopiston kasvatustieteen professori Martin Thrupp painottaa, että Suomessa on hyvä peruskoulu, joka pärjää kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Poliittiset hätäiset liikkeet ovat nyt huonosta. Mikäli oppimistuloksia halutaan parantaa, päätöksenteossa on tärkeää tukea koulujen eriarvoisuutta vähentäviä rakenteita ja suunnitella nämä toimenpiteet pitkälle aikavälille.

Lisätietoja

Kirja:

Finland’s Famous Education System – Unvarnished Insights into Finnish Schooling
Toimittajat: Martin Thrupp, Piia Seppänen, Jaakko Kauko, Sonja Kosunen
Kirja on avoimesti saatavilla verkossa.

Yhteystiedot:

Piia Seppänen
piia.seppanen [at] utu.fi (piia[dot]seppanen[at]utu[dot]fi)
+358 294503695
Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELE, Turun yliopisto

Jaakko Kauko
jaakko.kauko [at] tuni.fi (jaakko[dot]kauko[at]tuni[dot]fi)
+358 50 318 7788
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto

Sonja Kosunen
sonja.kosunen [at] helsinki.fi (sonja[dot]kosunen[at]helsinki[dot]fi)
+358504487235
Social studies in Urban Education -tutkimusyksikkö (SURE), Helsingin yliopisto