Hyppää pääsisältöön

Vuoden metsäopettaja Pirjo Puustjärvi: ”Satunnaisiin epäonnistumisiin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota”

Julkaistu 22.11.2022
Tampereen ammattikorkeakoulu
Pirjo Puustjarvi_TAMKPuustjärvi jää eläkkeelle loppuvuodesta. ”Mikäli työ olisi vain pelkkää opettamista, niin en varmaan haluaisi luopua siitä koskaan, hän kertoo.
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Pirjo Puustjärvi valittiin tänä vuonna Vuoden metsäopettajaksi. Valinnan teki Metsäalan Opiskelijat ry:n hallitus.

TAMKissa ammattikorkeakoulun alkuvuosista lähtien opettajana toiminut Puustjärvi iloitsee saamastaan tunnustuksesta.

– Olen alkuhämmennyksestä toivuttuani valtavan otettu kunniasta. Uskomattoman upea palaute opiskelijoiltani tekemästäni työstä, Puustjärvi kertoo.

Valtakunnallinen Vuoden metsäopettaja -kunniamaininta on jaettu vuosittain vuodesta 2016 lähtien. Opiskelijat voivat itse ehdottaa palkinnon saajaksi opettajaa metsätalousinsinöörin koulutusta järjestävistä ammattikorkeakouluista. Kilpailun tarkoitus on kerätä positiivista palautetta hyvin suoriutuvista opettajista.

Vankka teoriapohja auttaa

Puustjärvi kertoo keskittyvänsä opetuksessaan siihen, että pienten yksityiskohtien sijaan opiskelijat saavat käsityksen suuremmista kokonaisuuksista.

–  Lillukanvarsiin ei kannata takertua, vaikka lillukka metsäkasvi onkin. Olen pyrkinyt aina antamaan positiivista palautetta. Satunnaisiin epäonnistumisiin ei kannata kiinnittää juurikaan huomiota.

Puustjärvi kertoo olevansa siinä mielessä perinteinen opettaja, että hän luottaa vankan teoriapohjan voimaan – kun teorian osaa niin selviää monesta käytännön haasteesta.

Erityistaitonaan Puustjärvi pitää kekseliäisyyttä.

– Minulle ei tuota vaikeuksia kehitellä uusia tapoja työskennellä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Koska minulla on tutkinto sekä biologiasta että metsätieteistä, uskon pystyväni tuomaan opettamiini asioihin laajemman näkökulman, kun asioita lähestytään kahden eri tieteenalan kannalta.

Tällä hetkellä Puustjärvi opettaa monentyyppisiä metsäaineita, esimerkiksi metsäkasvillisuutta, kasvupaikkoja, metsämaan ominaisuuksia ja metsän uudistamista, mutta myös nopeammin kehittyviä kokonaisuuksia kuten turvemaiden metsien ekologiaa ja hoitoa sekä metsien monimuotoisuuteen liittyviä opintojaksoja.

Opettajan työssä parasta on Puustjärven mielestä työskentely opiskelijoiden kanssa.

– Mieluummin olen metsässä tai luokassa kuin istun kokouksissa. Opettajan työssä mikään päivä ei koskaan ole samanlainen, vaan voit itse kehitellä melkein loputtomasti erilaisia tapoja tehdä tätä työtä. Suuri vapausasteiden määrä on aina ollut yksi työn parhaimmista puolista. Maasto-opetuksessa sivutuotteena saa olla raikkaassa ulkoilmassa – tosin on päiviä, jolloin sieltä kaipaa sisälle lämpimään ja kuivaan luokkatilaan.

Metsäala pysyy ja kehittyy

Metsäalan opetuksessa Puustjärven mielestä tietyt perusasiat pysyvät.

– Kun opetan metsämaan ominaisuuksia, olemme tekemisissä asiakokonaisuuden kanssa, joka on pysynyt samana tuhansia vuosia. Varsinkin metsäekologian puolella monet ilmiöt liittyvät vahvasti luonnontieteelliseen perustaan, mutta opetussuunnitelmassa puhtaiden luonnontieteiden osuus on vähentynyt. Välillä kaipaan osaa niistä takaisin.

Maasto-opetuksella on Puustjärven mukaan ollut metsäalan opetuksessa aina keskeinen rooli, sillä metsä on metsätalouden laboratorio. Nyt siellä vain käytetään enemmän teknologiaa kuin aikaisemmin.

Loppuvuodesta eläköityvä Puustjärvi uskoo, että metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ennallistamiseen liittyvät kysymykset tulevat yhä ajankohtaisemmiksi. Näihin asiakokonaisuuksiin pitäisi hänen mielestään panostaa entistä enemmän.

– Tiedon haku ja sen analysointi on tässä kaikenlaisen tiedon, luulojen ja uskomusten täyttämässä maailmassa yhä tärkeämpää. Koko ammattikorkeakoulun kohdalla toivon opetuksen arvostuksen nousua, Puustjärvi toivoo.

Puustjärvi vastaa kysymyksiin Laosista, jossa hän on asunut jo lähes 15 vuotta.

– Aviomiehen työ metsäalalla toi aikoinaan koko perheen tänne. Itse olen vuosikaudet tehnyt täällä kansalaisjärjestötyötä, ollut mukana muun muassa rakennuttamassa kouluja ja organisoimassa suuria varainkeruutapahtumia. Viimeiset 10 vuotta olen ollut kuin muuttolintu. Muutan aina maaliskuun alussa Suomeen ja opetan kevään ajan. Syksyllä aika elokuusta lokakuun loppuun kuluu opetustöissä. Marraskuun alussa on aika palata tänne Laosin talveen, joka vastaa hyvin Suomen kesää.

Teksti: Arja Hautala

Metsälehti 28.10.2022: Tampereen ammattikorkeakoulun Pirjo Puustjärvi on vuoden metsäopettaja