Uusi menetelmä nopeuttaa oikean lääkkeen löytymistä vakavassa sarveiskalvotulehduksessa
Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet helpon ja nopean menetelmän löytää uusia lääkeaineita, joilla pystytään tappamaan Acanthamoeba castellanii -ameba. Professori Seppo Parkkilan johtama Anatomian tutkimusryhmä on tehnyt tutkimuksen yhteistyössä Firenzen yliopiston tutkimusryhmän kanssa.
Acanthamoeba castellanii on ameboihin kuuluva alkueläin, jota elää kaikkialla maailmassa vedessä ja maaperässä. Se aiheuttaa ihmiselle harvinaista ja hankalasti hoidettavaa sarveiskalvon tulehdusta eli akantamebakeratiittia.
– Akantamebakeratiitti on opportunistinen infektio, eli sen saavalla henkilöllä on jokin sille altistava tekijä. Tyypillisimmin tämä tekijä on piilolinssien käyttö. Joskus myös esimerkiksi silmätoimenpide tai kortisonisilmätippojen käyttö altistaa tulehdukselle, kertoo menetelmän pääkehittäjä, väitöskirjatutkija Susanna Haapanen.
Akantamebakeratiitin hoitoon ei ole vakiintuneita suosituksia, vaan jokainen tapaus hoidetaan yksilöllisesti arvioiden erilaisilla lääkeyhdistelmillä. Tyypillisesti hoitokuurit ovat pitkiä, jopa viikkojen tai kuukausien mittaisia. Acanthamoeba aiheuttaa merkittävää tuhoa sarveiskalvolle ja voi johtaa jopa sokeutumiseen. Usein sen aiheuttamia tuhoja joudutaan korjaamaan sarveiskalvokirurgialla. Monet hoitoon käytetyt lääkeainetipat aiheuttavat myös erilaisia haittoja silmän rakenteille.
Näiden ongelmien vuoksi Anatomian tutkimusryhmässä kehitettiin uusi testausmenetelmä, jolla voidaan testata lääkeaineen teho tyypillisintä akantamebakeratiitin aiheuttajaa eli Acanthamoeba castellaniia vastaan vain kahdeksassa päivässä. Menetelmä perustuu A. castellaniin viljelemiseen ja lääkeaineiden kohdistamiseen viljelmään.
– Me testasimme menetelmää vain Acanthamoeba castellaniia hyödyntäen, mutta menetelmässä on mahdollista käyttää myös muita Acanthamoeba-suvun kantoja. Tämä olisi hyödyllistä, sillä nekin aiheuttavat keratiittia, vaikkakin harvemmin kuin A. castellanii, Haapanen kertoo.
Ryhmä testasi menetelmällään erilaisia hiilihappoanhydraasin estäjiä. Erityisesti dorsolamidi ja asetatsoliamidi antoivat lupaavia tuloksia. Dorsolamidi ja asetatsoliamidi ovat jo nykyisin käytössä olevia lääkkeitä, joita käytetään muun muassa glaukooman hoitoon.
Nyt saadut tulokset ovat lupaavia hoitojen kehityksen kannalta. Vielä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia eri Acanthamoeba-kannoilla sekä lupaavimpien lääkkeiden testaamista kliinisissä kokeissa.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Medicinal Chemistry -lehdessä.
Tutustu artikkeliin lehden verkkosivulla (englanniksi)
Lisätiedot
Seppo Parkkila
seppo.parkkila [at] tuni.fi (seppo[dot]parkkila[at]tuni[dot]fi)
0401901825
Susanna Haapanen
susanna.haapanen [at] tuni.fi (susanna[dot]haapanen[at]tuni[dot]fi)
