Tiedote

Työttömyydestä työkyvyttömyyteen - Syrjäytyminen työelämästä mielenterveyseläköitymisen avainkysymyksiä

lenkkitossut
Pitkittynyt työttömyys kytkeytyy terveyden ja työkyvyn huonoon ennusteeseen ja käytännössä pysyvään työkyvyttömyyteen, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Työttömyydestä mielenterveyssyiden vuoksi eläkkeelle siirtymiseen liittyy hyvin korkea kuolleisuus, joka todennäköisesti kertoo paitsi sairastamisesta, myös syrjäytymisestä hoidon ja palveluiden piiristä.

- Pitkäaikaistyöttömistä suuri osa on luultavasti työkyvyttömiä jo varhain työttömyyden alettua ja kaikkien kannalta olisi mielekästä siirtää heidät jo paljon nykyistä aiemmin joko aktiivisesti kuntoutettaviksi tai työkyvyttömyyseläkkeelle, toteaa sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian oppialan tuoreessa tutkimuksessa koottiin kaikkien viiden vuoden (2010 -2015) aikana mielenterveyssyiden perusteella määräaikaisen tai pysyvän eläkepäätöksen saaneiden kansalaisten rekisteritiedot työkyvyttömyyteen liittyvien riskien selvittämiseksi.

Ihmisten työuria, niiden tavanomaisia ja poikkeavia vaiheita, väestörekisterin henkilötietoja sekä eläköitymisdiagnooseja käytettiin tutkimuksessa muodostettaessa tyypillisiä eläköitymisen polkuja. Näitä olivat esimerkiksi ensimmäistä määräaikaista mielenterveyseläkepäätöstä edeltäneet työ- tai työttömyysjaksot ja sitä seuranneet määräaikaiset tai pysyvät eläkepäätökset ja osassa aineistoa kuolemat.

Vain kymmenesosa ensimmäisen eläkepäätöksen saaneista palaa työelämään. Palaajille oli tyypillistä edeltänyt aktiivinen vakaa työura, naissukupuoli ja määräaikainen eläke mielialahäiriön perusteella.

Mielenterveyseläköityjät ryhmittyivät seitsemään erityyppisen työmarkkinahistorian omaavaan ryhmään, joiden ennusteen vaihtelivat hyvästä huonoon. Vakaasta työtilanteesta eläköityneistä 16 prosenttia palasi työelämään, kun taas pitkäaikaisesti työttömiksi ryhmitellyistä, lähes iästä ja sukupuolesta riippumatta, vain alle 1 prosentti palasi työelämään. Näistä työttömyyden kautta eläköityneistä 9 prosenttia kuoli viiden vuoden seurannan kuluessa.

Tietojen analysoinnissa käytettiin algoritmeihin perustuvaa ryhmittelyanalyysiä eläköitymistä edeltävien työmarkkina- ja työkyvyttömyyskulkujen tunnistamiseksi. Erityisesti haluttiin tietää, ketkä määräaikaiselle eläkkeelle siirtyneistä todennäköisimmin palaavat työelämään ja toisaalta, onko jonkin ryhmän kuolleisuus erityisesti koholla.

- Nykyaikaisten datatieteiden keinoin on mahdollista tunnistaa hyvin kerätyistä suomalaisista rekisteritiedoista laaja kirjo erilaisia työmarkkinapolkuja ja niihin liittyviä riskikertymiä. Näitä voidaan edelleen hyödyntää niin tutkimuksessa kuin palveluiden kehittämisessäkin, toteaa biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen.

Pirkola, S., Nevalainen, J., Laaksonen, M. et al. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol (2019).
https://doi.org/10.1007/s00127-019-01815-6

Lisätietoja:
RETIRE-hankkeen johtaja, professori Sami Pirkola, 050 318 7267, sami.pirkola [at] tuni.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 9.12.2019