Tiedote

Tsemppimeininki antoi alkuvauhtia, poikkeustilasta jää vaikutuksia tulevaisuuden ammattikorkeakouluun

Jouko Lahteenmaki
Rakennusalan koulutuksesta vastaavan osaamisyksikön johtaja Jouko Lähteenmäen mukaan rakennusalalla työharjoittelut ovat sujuneet hyvin, koska työmaat ovat auki ja työmarkkinatilanne on hyvä.
Ammattikorkeakoulussa opiskelu etenee nyt kovin eri tavoin kuin vielä puoli vuotta sitten. Opetukseen on etsitty ja löydetty vaihtoehtoisia toteutustapoja, ja niiden ansiosta Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet edetä opinnoissaan.

Rakennusalan koulutuksesta vastaavan osaamisyksikön johtaja Jouko Lähteenmäki kertoo, että Tampereen korkeakouluyhteisössä tarjolla olevat etätyövälineet ja -yhteydet on nyt otettu maksimaalisesti käyttöön.

– Digikolmiloikka on tehty hienosti tsemppimeiningillä. Opiskelijoilla on it-valmiudet hyvin hallussa, ja he ovat osallistuneet etäopetukseen pääosin aktiivisesti, kehuu Lähteenmäki.

Etäopetus ja -ohjaus toteutuvat poikkeusjärjestelyin ja mahdollistavat sen, että opiskelijat pääsevät opinnoissaan eteenpäin. Laboratoriotyöskentelyä on voitu toteuttaa kokoontumismäärärajoitusten puitteissa, ja videotallenteiden avulla luentoja pystyy katsomaan omaan tahtiin.

Erilaisille opiskelijoille on käytettävissä erilaisia toteutusmuotoja. Erityistä huomiota TAMKissa kiinnitetään valmistuviin opiskelijoihin ja tarjotaan heille tarvittaessa erityistoteutuksia.

– Rakennusalalla työharjoittelut ovat sujuneet hyvin, koska työmaat ovat auki ja työmarkkinatilanne on hyvä. Poikkeustilanne ei ole haitannut harjoittelua, Lähteenmäki kuvailee rakennusalan opiskelijoiden kevättä.

Myös opinnäytetöiden etäohjaus on onnistunut. Rakennusalan opinnoissa lähes kaikki opinnäytetyöt ovat käytännönläheisiä ja suoraan yhteyksissä yrityksiin tai yhteisöihin. 

– Opettajat, opiskelijat ja työnantajat ovat hienosti lähteneet mukaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, Lähteenmäki kehuu.

 

Kaisa-Leena Ahlroth
Kaisa-Leena Ahlrothin mukaan kaikessa omatoimisessa opiskelussa tarvitaan reflektiotaitoja: tietoisuus omasta oppimisesta korostuu, ja tämä taas kytkeytyy oppijalähtöisyyteen, vastuuseen sekä itsearviointiin.

Poikkeustilanteesta jää jotain pysyvää

– Poikkeustilanne on antanut hyvän sykäyksen ja lähtölaukauksen innovatiivisille ratkaisuille. Tästä on hyvä jatkaa rohkeasti eteenpäin, sanoo Lähteenmäki.

Hän kuitenkin muistuttaa, että opiskelijat haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, eikä sitä tunnetta voi ihan kokonaan teknisten apuvälineiden kautta tuottaa. Onkin hyvä pohtia rauhassa, mikä opetusmuoto soveltuu parhaiten mihinkin opetukseen ja mikä on paras menettely oppimistulosten kannalta. 

Pedagogisesta näkökulmasta oppimisen edellytyksiä tarkastelee myös Kaisa-Leena Ahlroth, joka toimii osaamispäällikkönä Pedagogiset ratkaisut -yksiköstä.

– Nyt painottuvat tietoteknisen osaamisen lisäksi sellaiset taidot, miten oppiminen tapahtuu osana sosiaalista verkkoa, ja kuinka aiemman osaamisen ja opitun päälle rakennetaan uutta tietoa.

Ahlrothin mukaan etäopetus sopii erinomaisesti TAMKin ammatilliseen opettajankoulutukseen, jota muutoinkin tehdään monimuotototeutuksena. Etäopetus verkon kautta on toiminut niin hyvin, että opettajaopiskelijat toivovat sitä lisää jatkossakin.

– Etäopetus ei tarkoita pelkästään yksin oppimista, vaan sekin on yhteisöllinen prosessi, sillä esimerkiksi videoyhteys tuo läsnäolon tuntua ja lisää yhteisöllisyyttä, erityisesti kameran käyttäminen ja oman kuvansa näyttämisellä on siinä vaikutusta, toteaa Ahlroth.

Kaikessa omatoimisessa opiskelussa tarvitaan reflektiotaitoja: tietoisuus omasta oppimisesta korostuu, ja tämä taas kytkeytyy oppijalähtöisyyteen ja vastuuseen sekä itsearviointiin.  

Ahlrothin ja Lähteenmäen mielestä paluuta entiseen ei enää ole. Tulevaisuudessa eri alojen opinnot koostuvat mitä todennäköisimmin ”sekatoteutuksista”.

 

Teksti: Arja Lundan

Kuvat: Jaakko Saarilampi