Toiminnallista tiedekasvatusta – Yrityskylän ja yliopiston yhteistyöstä hyötyvät monenlaiset oppijat

Lasten ja nuorten yliopisto Juniversityn tehtävänä on tuoda yliopistoa, eri tieteenaloja sekä tieteen luonnetta tutuksi lapsille ja nuorille. Erityisasiantuntija Laura Salkosen mukaan Juniversityssä tahdotaan näyttää lapsille ja nuorille, mikä yliopisto on ja herättää innostusta ja kiinnostusta tiedettä kohtaan muun muassa toiminnallisen oppimisen kautta.

– Tiedekasvatuksen kentällä korostuu ajatus siitä, että tarjoamalla koulupolun varrella erilaisia kokemuksia ja kurkistuksia eri tieteenaloilta voidaan tukea nuoren valmiuksia valita itselleen sopiva koulutussuunta tulevaisuudessa, Salkonen kertoo.

Tampereen yliopistolla on Finlaysonin Yrityskylässä oma piste, jonka suunnitteluun on osallistunut Yrityskylän asiantuntijoiden lisäksi yliopiston henkilökuntaa niin tiedekasvatuksesta, markkinoinnista kuin tiedekunnistakin. Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu oppimiskokonaisuus koostuu opettajien koulutuksesta, oppimateriaalista ja oppitunneista koulussa, sekä vierailusta Yrityskylän oppimisympäristöön.

Toiminnan tavoitteena on, että nuoret innostuvat työelämästä, osaavat hallita omaa talouttaan ja tahtovat osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan.

Yrityskylä-konsepti sai kesäkuussa lisävahvistusta, kun sen taustavoima TAT ry lyöttäytyi yhteen Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. Talous ja nuoret TAT on nykyisin Nuorten yrittäjyys ja talous NYT.

Kurkkaus työelämään pienoisyhteiskunnassa

Yrityskylä-konsepti vie nuoret päiväksi rinnakkaistodellisuuteen, jossa he tekevät bisnestä ja vaikuttavat kuin aikuiset ikään. Koulupäivän aikana oppilaat pääsevät tutustumaan työelämään erilaisissa ammateissa Yrityskylän pienoisyhteiskunnassa, jossa toimivat julkishallinto, yliopisto, kauppa, pankki ja lukuisat yritykset. Oppilaat viettävät kylässä päivän ammattiroolien lisäksi kansalaisina ja kuluttajina.

– Pyrkimyksenämme on johdattaa nuoria sydämen polulle ja luoda heille positiivista kuvaa työstä, Pirkanmaan Yrityskylän pedagogiikan asiantuntija Laura Lautanen kertoo.

Lautasen mukaan Yrityskylä on vakiinnuttanut paikkansa nuorten keskuudessa, ja siitä on tullut heille tärkeä kohokohta. Vuosittain Pirkanmaan Yrityskylässä vierailee noin 6 000 koululaista. Valtakunnallisesti Yrityskylän toimintaan osallistuu noin 85 % kaikista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. Tähän mennessä jo yli 50 000 koululaista on yrityskyläillyt.

Yrityskylän toteutukseen on luvassa uudistuksia. Alkavasta lukuvuodesta lähtien oppilaat hakevat työtä etukäteen sovelluksen kautta ja tekevät koulussa omaan rooliinsa liittyviä tehtäviä. Ensimmäinen palkkakin on luvassa koulun penkillä. Ohjaajat toivovat tämän stimuloivan säästämistä.

Tekokorvia ja soluviljelmiä 

Juniversity toimii yliopiston kaikilla kolmella kampuksella, mutta toiminnallinen oppiminen painottuu Hervannan kampuksen tiedeluokkaan. Tiedeluokka on Yrityskylän kaltainen oppimisympäristö, jonne oppilaat tai ryhmät saapuvat työskentelemään toiminnallisissa tiedepajoissa.

Lautasen mukaan on upeaa, että tiedekasvatus tavoittaa lapset ja nuoret Yrityskylässäkin:

– Yliopiston läsnäolo Yrityskylässä tuo yliopistoa lähestyttävämmäksi nuorille ja havahduttaa heitä pohtimaan, mitä he voisivat tulevaisuudessa opiskella. On hienoa, että näin saamme yliopiston näkyväksi heidän elämäänsä jo pienestä pitäen.

Salkonen kertoo, että Tampereen yliopiston ja Yrityskylän yhteistyössä on tällä hetkellä alkamassa kolmivuotiskauden toinen lukuvuosi. Alkavalle lukuvuodelle yliopiston työryhmä on esimerkiksi suunnitellut, mitä työnhakusovelluksessa tahdotaan kertoa yliopistosta lapsille ja heidän perheilleen.

Muiden uudistusten ohella myös Tampereen yliopiston tilaa ja ydintoimintaa Yrityskylässä on hiljattain päivitetty. Nyt pirkanmaalaiset 6.-luokkalaiset voivat työskennellä laboratorioasiantuntijan, tutkija-opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin ammateissa.

Yliopiston työpisteen tehtävät painottuvat tällä hetkellä bioteknologiaan ja biolääketieteeseen. Työnkuvien suunnittelussa on ollut apuna alojen tutkijoita. Oppilaiden päätehtäväksi on valikoitunut uusien asiakkaiden tutustuttaminen 3D-tulostimen käyttöön. Pikku-asiantuntijat pääsevät tulostamaan violettiin vivahtavan tekokorvan sekä tekemään soluviljelmiä.

– Oppilaat ovat usein aivan haltioissaan soluviljelmien tuloksista, Lautanen naurahtaa.

Toiminnalliset työvuorot motivoivat monenlaisia oppijoita

Päivä Yrityskylässä sujahtaa mukavasti koulun viralliseen opintosuunnitelmaan. Se korvaa siis tavanomaista koulunpenkillä istumista. Sekä Juniversityssä että Yrityskylässä on huomattu, että toiminnallinen oppiminen motivoi erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. Oppilas, jonka koulumenestyksessä ei ole ollut hurraamista tai joka on luokkatilanteissa aina levoton, onkin Yrityskylässä tai työpajassa ahkera, keskittynyt ja kiinnostunut.

– Yrityskylässä työskentely on käytännönläheistä ja oppilaat tekevät työtehtäviä oman taitotasonsa mukaan. Työskentelyä ei arvioida koulunomaisesti, vaan tärkeintä on, että jokainen lähtee kokeilemaan. Tällainen oppiminen sopii erinomaisesti niille, jotka kokevat tavalliset koulupäivät haastavina, Lautanen kertoo.

Lautasen mukaan opettajat ovat monesti hämmästyneitä erityisoppilaiden suorituksista Yrityskylässä. Erityisoppilaat ottavat vastuuta tehtävistä ja huolehtivat omasta tontistaan. Kaikki nuoret ovat lähes poikkeuksetta vastuuntuntoisia ja suhtautuvat työhönsä kunniatehtävänä.

– Jokaisen oppilaan kohtaaminen ennakkoluulottomasti tuntuu heistä vapauttavalta ja antaa heille tilaa. Yrityskylässä jokainen oppilas saa ottaa oman roolinsa ja toteuttaa itseään omalla persoonallaan ja huomata, että on muutakin kuin diagnoosinsa tai erityisyytenä, Lautanen sanoo.

Lapsilla saattaa olla yliopistostakin kovin etäinen ja vaativa mielikuva erityisesti, jos perhetausta ei ole akateeminen. Opettajan kannustavat sanat ja minäpystyvyyttä kasvattavat kokemukset Yrityskylässä ovat ensiaskelia tieteen polulle. Salkosen mukaan lapsen tai nuoren kynnystä hakeutua yliopistoon voi pitkällä aikajänteellä madaltaa myös vaikkapa vierailu ja tunnelman aistiminen yliopiston kampuksella:

– Silloin lapsi huomaa, että ihan tavallisia ihmisiä täällä yliopiston käytävillä kävelee.

Se oli aivan MAHTAVAA!!!!
Tuo sai jopa minut harkitsemaan että yliopistolla työskentely voisi olla minun juttuni!

Tampereen Yliopistossa oli mahtavaa työskennellä. Onnea tuleville tutkimuksille!

– 6. luokkalaisten oppilaiden palautteita työskentelystä Tampereen yliopistolla Yrityskylässä

 

Lisätiedot:

Laura Salkonen
050 447 9335
laura.salkonen [at] tuni.fi
erityisasiantuntija, tiedekasvatus, Tampereen yliopisto

Laura Lautanen
050 572 9600
laura.lautanen [at] nuortennyt.fi
asiantuntija, Yrityskylä