Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Tieteellinen ajattelu kehittyy kokemusten ja yhteisen ajattelun kautta

Julkaistu 12.8.2025
Tampereen yliopisto
Henkilö kuvaa kameralla kahden henkilön käymää keskustelua.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston viestinnän ja journalistiikan tutkijat selvittivät tuoreessa tukimuksessa, miten viestintäalojen yliopisto-opiskelijoiden tieteellinen ajattelu kehittyy. Tutkimuksen mukaan yhdessä ajatteleminen ja epämukavat oppimistilanteet kehittävät kriittistä ajattelua. Lisäksi kandidaatintutkielmalla on erityisen keskeinen merkitys ajattelun kehittymisessä.

Tutkijat analysoivat viestinnän ja journalistiikan opiskelijoilta kerättyä haastatteluaineistoa kahdesta suomalaisesta yliopistosta. Aineisto koostuu 34 opiskelijan haastatteluista – mukana oli 20 viestinnän ja 14 journalistiikan opiskelijaa sekä kandidaatti- että maisteriohjelmista.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa opiskelijoiden kokemusten perusteella ne kriittiset tapahtumat, jotka liittyvät ajattelun kehittymiseen, sekä selvittää, miten opiskelijat itse kokivat ajattelunsa kehittyvän näissä tilanteissa.

Tieteellinen ajattelu koostuu muun muassa kriittisestä ajattelusta, tutkimustaidoista sekä tiedon kontekstiaalisuuden ymmärtämisestä.

Yliopistojen viestinnän koulutusohjelmat painottavat sosiaalista vuorovaikutusta esimerkiksi yksityis- ja työelämän vuorovaikutussuhteissa ja vaikuttamisessa, kun taas journalistiikan koulutuksessa keskitytään ymmärtämään, miten yhteiskunnallinen tieto ja näkemykset rakentuvat osaksi julkista keskustelua.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Prologi-tiedelehdessä.

Ensimmäiset kerrat luovat pohjan

Tutkijoiden mukaan opintoihin liittyy esimerkiksi paljon niin sanottuja ensimmäisiä kertoja uuden asian parissa. Ne ovat usein kriittisiä tapahtumia ajattelun kehittämisessä.

– Analyysin pohjalta voidaan todeta, että ensimmäisillä kerroilla on merkitystä, esimerkiksi koko yliopisto-opintojen ensimmäiset luennot voivat olla merkityksellisiä tieteellisen ajattelun kehittymiselle, viestinnän yliopistonlehtori Tessa Horila, väitöskirjatutkija Marianna Langenoja ja journalistiikan yliopistonlehtori Katja Lehtisaari kertovat.

Tieteellistä ajattelua kehittävät myös itse tekeminen, kuten tutkielmaprosessit, käytännölliset kurssit ja harjoittelut.

– Kandidaatintutkielmalla, joka on yleensä opiskelijan ensimmäinen kosketus tutkimuksen tekemiseen, oli opiskelijoiden kokemusten mukaan erityisen keskeinen merkitys ajattelun kehittymisessä, tutkijat toteavat.

Tulosten mukaan myös yhdessä ajatteleminen ja haasteiden selättäminen ovat avainasemassa. Ajattelun ja tiedon moninaisuus kirkastuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja epämukavat oppimistilanteet kehittävät kriittistä ajattelua.

Tieteellisen ajattelun kehittämiseen panostettava heti opintojen alussa

Tutkijat esittävät, että tieteellisen ajattelun kehittämiseen on edelleen tärkeä panostaa heti opintojen alussa läpileikkaavasti.

– Tieteellisen ajattelun vuorovaikutteista luonnetta on erityisen tärkeää korostaa viestintäalojen koulutuksessa, sillä näiden alojen opiskelijoiden asiantuntemuksen ydintä on tiedon tuottaminen, tulkitseminen ja merkityksentäminen yhdessä muiden kanssa.
 

Tutkimus toteutettiin osana jo päättynyttä TAJU-tutkimushanketta (Tieteellisen ajattelun kehittyminen journalistiikan ja viestintäaineiden yliopisto-opinnoissa), jota johti professori Leena Mikkola ja jota rahoitti Helsingin Sanomain säätiö.
 

Alkuperäinen artikkeli: Horila T., Langenoja M., Lehtisaari K. Critical events in the development of scientific thinking among communication and journalism students. Prologi, 2025. DOI: https://doi.org/10.33352/prlg.161684

 

Lisätiedot

Tessa Horila
Viestinnän yliopistonlehtori
tessa.horila [at] tuni.fi