Hyppää pääsisältöön

TAMKin jatkuvan oppimisen määritelmä on valmis

Julkaistu 23.1.2024
Tampereen ammattikorkeakoulu
Hanna Ilola, Markus Aho ja Hannu Koponen TAMKin kirjaston hyllyjen välissä.
Jatkuvan oppimisen määritelmä jakautuu TAMKissa kolmeen osa-alueeseen: koulutukseen, liiketoimintaan ja TKIO-toimintaan. Kuvassa Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -osaamisyksikön johtaja Hanna Ilola, liiketoimintapäällikkö Hannu Koponen ja innovaatiopäällikkö Markus Aho.
Jatkuvasta oppimisesta keskustellaan nyt aktiivisesti koulutuspolitiikassa. Tampereen ammattikorkeakoulussa alettiin työstää jatkuvan oppimisen määritelmää syksyllä 2023. Kolmen osa-alueen kattava määritelmä on nyt valmis.

TAMKin jatkuvan oppimisen strategiseen ohjausryhmään kuuluvat Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -osaamisyksikön johtaja Hanna Ilola, liiketoimintapäällikkö Hannu Koponen, innovaatiopäällikkö Markus Aho, Sosiaali- ja terveysala -osaamisyksikön johtaja Susanna Seitsamo, vararehtori Katja Komulainen sekä Koulutuksen ja oppimisen palvelujen päällikkö Lea Yli-Koivisto. Ryhmä aloitti jatkuvan oppimisen määritelmän työstämisen elokuussa 2023, ja TAMKin johto hyväksyi sen vuoden lopussa. 

Koulutuskentän eri toimijoilla on hyvin vaihtelevia merkityksiä jatkuvalle oppimiselle. Samansuuntaisia käsitteitä on ollut jo pitkään, esimerkiksi elinikäinen oppiminen ja elinaikainen oppiminen. 

— Halusimme ratkaista, mitä juuri TAMK tarkoittaa jatkuvalla oppimisella. Myös Digivisio 2030 -hanke on antanut syyn asian tarkentamiselle, Hanna Ilola kertoo työn taustoista.  

Jatkuvan oppimisen määritelmä jakautuu TAMKissa kolmeen osa-alueeseen: koulutukseen, liiketoimintaan sekä TKIO-toimintaan (tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminta). Määritelmän auki kirjoittaminen tukee opetuksen lisäksi siis muutakin toimintaa.  

— Monet oppilaitokset pohtivat nyt jatkuvan oppimisen merkitystä omalla kohdallaan. Määritelmän ansiosta toimijoiden välinen kommunikaatio helpottuu, Ilola uskoo. 

Ulkoisille kohderyhmille määritelmä on myös lupaus uusimmasta tiedosta ja sopivimmista pedagogisista ratkaisuista. 

— TKIO-toiminnassa olemme tuoreimman tiedon äärellä ja tiedämme mitä kentällä tarvitaan, Markus Aho sanoo. 

Seuraava askel on pohtia, miten valmis määritelmä viedään TAMKin toimintoihin ja miten kolmen osa-alueen kokonaisuus saadaan liikkeelle. Tavoitteena on saada ehdotus valmiiksi loppukeväällä. 

— Tarkastelemme mitkä olemassa olevat prosessimme tukevat jatkuvan oppimisen määritelmää ja mitä prosesseja puuttuu vielä, Hannu Koponen sanoo. 

Mitä jatkuva oppiminen on TAMKissa? 

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan TAMKissa kaikkea sitä toimintaa, jolla lisätään yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen, yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja uudistaa työelämää. Jatkuvan oppimisen toiminnoilla TAMK vahvistaa alueellista, kansallista ja kansainvälistä rooliaan erityisesti strategisilla painopisteillään. Jatkuvaa oppimista ja sen laatua kehitetään systemaattisesti yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa.  

Jatkuva oppiminen koulutuksessa 

Kaikki TAMKissa järjestettävä koulutus tukee jatkuvana oppijana kehittymistä. 

TAMKissa käytetään tarkoituksenmukaisesti koulutusjärjestelmän mahdollistamia koulutusmuotoja jatkuvan oppimisen tarpeisiin. 

Kaikessa koulutuksessa ennakoidaan systemaattisesti työelämän osaamistarpeita. Opetussuunnitelmat ja koulutusten tavoitteet rakennetaan osaamisperustaisiksi kokonaisuuksiksi, joista on irrotettavissa osia jatkuvan oppimisen tarpeisiin. 

Osaamisen kehittämisen erilaisissa muodoissa huomioidaan pedagoginen joustavuus, työelämäyhteys, saavutettavuus, kestävyys sekä opintojen kerrytettävyys ja yhdistettävyys. 

Jatkuvaa oppimista tukevat koulutukset edellyttävät oppijalähtöisiä joustavia, avoimia, saavutettavia ja digitaalisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja sekä ohjausta. 

Jatkuva oppiminen liiketoiminnassa 

Liiketoiminta perustuu tunnistetulle jatkuvan oppimisen tarpeelle. Kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille rakennetaan uusia tuotteita ennakoiden ja olemassa oleva osaaminen tunnistaen. 

Liiketoiminnassa hyödynnetään TAMKin osaamisyksiköiden vahvaa asiantuntijuutta, kyvykkyyttä ja pedagogista osaamista. Näiden avulla rakennetaan liiketoiminnan tuotteita vastaamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita vastuullisesti ja eettisesti. 

Jatkuvan oppimisen tarpeiden tunnistamiseksi on tärkeää, että TAMKilla on monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa ja toimivat ennakointiprosessit. 

Jatkuva oppiminen TKIO-toiminnassa 

TKIO-toimintojen avulla TAMKiin muodostuu osaamistietoa, joka vahvistaa jatkuvan oppimisen toimintamallien ja sisältöjen tutkimusperustaisuutta, ennakointia, infrastruktuureja ja työelämälähtöisyyttä. 

TKIO mahdollistaa innovointia, pilotointeja, kokeiluja ja kehittämistä, joilla varmistetaan jatkuvan oppimisen tulevaisuusorientoituneisuus ja työelämäläheisyys. 

Lisätietoa: 
Hanna Ilola, johtaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, Tampereen ammattikorkeakoulu 
p. 040 0263 675, hanna.ilola [at] tuni.fi (hanna[dot]ilola[at]tuni[dot]fi) 

Teksti: Emmi Suominen ja TAMKin jatkuvan oppimisen strateginen ohjausryhmä 
Kuva: Emmi Suominen