Taloudelliset kannustimet selittävät vain osin varhaiseläkkeelle siirtymisiä
– Ikääntyvät työntekijät ovat moninainen joukko, ja heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa työelämässä vaikuttavat monet osatekijät erilaisina yksilöllisinä yhdistelminä. Näitä tekijöitä ovat mm. asenteet, arvot, fyysinen kunto sekä työn joustavuus ja fyysisyys, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja, väitöskirjatutkija Hanna Kosonen.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus tarkastelee vuosina 2015–2018 haastateltujen, yli 50-vuotiaiden entisten postityöntekijöiden näkemyksiä työstä poistumistilanteissa yhteistoimintaneuvotteluiden yhteydessä.
Jotkut tutkimuksessa haastatelluista ilmoittivat olevansa valmiita työskentelemään 63-, 65- tai jopa 68-vuotiaksi saakka, jos työtehtävät ja työajat voitaisiin sovittaa paremmin heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi asiakaspalvelua tai toimistotyötä postinjakamisen sijaan tai postinjakoreittien sovittamista työntekijän tarpeiden mukaisesti.
Miehillä oli tutkimuksen mukaan enemmän valinnanvaraa työmarkkinoilta poistumistilanteessa. Naiset mainitsivat terveysongelmat miehiä useammin syinä työmarkkinoilta poistumiseen. Joillakin yli 60-vuotiailla toimihenkilömiehillä oli varaa jopa kieltäytyä tarjotusta uudesta työpaikasta. Tutkijat löytävät ilmiön takaa sukupuolittunutta ikäsyrjintää, joka vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisin.
Stereotypiat haittaavat ikääntyviä työntekijöitä
Tutkimus kyseenalaistaa ikääntyviin työntekijöihin liitettyjä haitallisia stereotyyppejä ja heidän kohteluaan yhtenäisenä ihmisryhmänä sekä tuo esille yksilöiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden vuorovaikutuksen työelämäratkaisuissa lähellä eläkeikää.
– Taloudelliset kannustimet, kuten yt-neuvotteluiden yhteydessä eläkeputken tai eläkkeen kautta työstä lähtemisen valinneille tarjottu kertamaksu, esiintyivät useissa vastauksissa yhtenä, mutta eivät ainoana motivaattorina valita tai alkaa edes harkitsemaan työelämästä poistumista, Hanna Kosonen sanoo.
– Postin vuosina 2011–2017 toistuneet yt-neuvottelut näyttivät myös luoneen monelle vaikutelman, että oma ikä toimisi työnantajalle perusteena siirtää vanhempi työntekijä ”syrjään”. Näin ollen nähtiin usein viisaammaksi valita eropaketti ja Postin palveluksesta tai kokonaan työelämästä poistuminen, tutkimushankkeen johtaja Pirjo Nikander kertoo.
– Eropaketista ja eläkeputkesta puhuttiin mahdollisuuksina tukea omaa hyvinvointia ja jaksamista. Yhteiskunnan ikäsyrjivistä asenteista kertoo se, että ikääntynyt työntekijä usein näki uudelleen työllistymisen mahdollisuutensa ennen virallisen eläkeiän alkua kovin rajallisiksi ikänsä vuoksi, Nikander jatkaa.
Eläkeputki ei ole helppo valinta
Vastauksissa esiintyi myös työvoimaviranomaisilta saatuja arvioita epätodennäköisestä työllistymisestä korkean iän vuoksi. Joissain tapauksissa esimieheltä oli saatettu saada suoranainen suositus valita eropaketti ja lähteä Postista vapaaehtoisesti, koska eläkeikä oli jo lähellä.
– Vastauksissa esiintyi myös häpeän tunteita liittyen työttömyysjaksoon ennen eläkeikää, eli eläkeputki itsessään ei näissä puheenvuoroissa näyttäytynyt helppona valintana, vaan tilanteen sanelemana pakkona, jota täytyi erikseen perustella itselle ansaittuna jaksona pitkän työuran jälkeen tai josta täytyi pyrkiä eroon vaikkapa hakemalla jotakin muuta eläkettä, Hanna Kosonen kertoo.
Eläkeputki tai työnantajalta saatu eropaketti nähtiin mahdollisuutena niissä tapauksissa, joissa oma terveydentila ja työssä jaksaminen olivat jo heikentyneet eikä työelämässä ”kituuttamista” pidetty itselle realistisena vaihtoehtona.
– Työurien jatkamiseen tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden huomioimista yksilöinä, joilla on uran aikana kertynyttä osaamista ja hiljaista tietoa, omat toiveet ja arvostuksensa sekä erilaisia työkyvyn asteita – ja joiden toimintaa ohjaavat edellä mainittujen lisäksi erilaiset pakot ja mahdollisuudet, Kosonen sanoo.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Aineisto koostui kahdestakymmenestä haastatteluhetkellä yli 50-vuotiaan entisen postityöntekijän haastattelusta. Haastattelut toteutettiin Kohti kaksitahti-Suomea? -hankkeessa vuosina 2015–2018. Tutkimusta rahoitti Koneen säätiö.
