Hyppää pääsisältöön

Simulaatio on turvallinen tapa opetella ikääntyneiden hoitotilanteita - samalla potilasturvallisuutta pystytään parantamaan

Julkaistu 17.12.2020
Tampereen ammattikorkeakoulu
Gerontologinen hoitotyö
Voiko vanhustenhoitoa harjoitella simulaatiossa? Voiko sen avulla saada riittävästi tietoa ja taitoa oikeaan tilanteeseen? Kyllä voi, sillä Tampereen ammattikorkeakoulussa on testattu menetelmää hyvällä kokemuksella.

Vaikka simulaation toteutus ja suunnittelu edellyttävät vaivannäköä luento-opetusta enemmän, se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää resursseja oppilaitosten kesken ja tekee oppimisesta toiminnallisen ja kiinnostavamman.

Ikääntymiseen ja vanhenemiseen liittyvissä, gerontologisen hoitotyön opintojaksoissa simulaatiota on käytetty menestyksekkäästi. Hoitotyön taitoja voidaan harjoitella simulaation avulla turvallisessa ympäristössä potilasturvallisuutta vaarantamatta. Simulaatio rikastuttaa ymmärrystä opittavasta asiasta ja sen ansiosta ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja voidaan opettaa ja harjoitella haastavissa tilanteissa.

— Ensin opetellaan teoria ja sitten käsitys asiasta jalostuu kokeilemalla. Se mahdollistaa turvallisen ympäristön opiskella uusia taitoja ja asioita, kertoo sairaanhoidon ja gerontologisen hoitotyön koulutuksessa lehtorina toimiva Heimo Outinen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

TAMK lähti mukaan Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen toteuttamaan ja hyvin onnistuneeseen gerontologisen hoitotyön opetuksen yhteissimulaatiokokeiluun. Yhteissimulaatiokeilu toteutettiin keväällä 2019, mutta TAMK tuli mukaan seuraavan vuoden keväällä 2020 gerontologisen hoitotyön opintojaksolla. Kokeilun jälkeen simulaatiorinki on laajentunut vähitellen myös moniin muihin ammattikorkeakouluihin ja oppilaitoksiin.

Verkkovälitteisessä yhteissimulaatiossa oppilaitokset toteuttavat yhdessä simulaation jostakin aiheesta. Jokaisella opettajalla ja opiskelijalla on siinä roolinsa. Osallistuvien oppilaitosten resursseja voidaan jakaa ja kaikilla on mahdollisuus osallistua opintojaksolle.

Teoriatieto nivotaan käytännön tilanteisiin simulaation avulla - jälkipuinti on varsinainen oppimisen paikka

Yhtenä esimerkkinä yhteissimulaatiosta Outinen kertoo kotona kaatuneesta ikäihmisestä, jonka kohtaamista ja tilanteen kartoittamista voidaan harjoitella ennalta käsikirjoitetun tilannekuvauksen mukaisesti. Tilanteessa voidaan harjoitella myös muistisairaan ikäihmisen kohtaamiseen liittyviä vuorovaikutustilanteita. Siinä ihmiset toimivat eri rooleissa opettajan johdolla. Tapausesimerkkien avulla tutkittu teoriatieto voidaan simulaation avulla nivoa konkreettiseen toimintaan ja käytännön tilanteisiin.

—Tapausesimerkkien potilaan roolissa olemme hyödyntäneet omia opiskelijoita tai opettajia, jotka ovat pystyneet osallistumaan, Outinen sanoo.

Opettaja suunnittelee tapaukset ja käsikirjoitukset itse suoritukseen ja debriefingiin, joka on luottamuksellinen keskustelu harjoitukseen osallistuneiden ja sitä seuranneiden kesken. Lisäksi opiskelijat ovat osana opintojaan laatineet potilastapauksia. Jos opiskelijoita käytetään tapausesimerkkien tekemisessä, opettajan tehtävänä on tapausten moderointi. Opettaja tarkistaa, että ne ovat asianmukaisesti laadittu, sillä simulaation suunnittelun ja toteutuksen on perustuttava aina tutkittuun tietoon. Harjoituksessa opettaja toimii operaattorina, debriefingin vetäjänä ja puheenjohtajana.

— Potilastapausten laatiminen auttaa opiskelijaa paneutumaan aiheeseen, koska siinä mietitään kokonaisuus läpi. Se on myös oppimisprosessi, Outinen kertoo.

Hoitajien roolissa olevien opiskelijoiden tehtävänä on ratkaista tapaus simuloidussa tilanteessa. Siinä eri roolien avulla paneudutaan tapaukseen, jonka jälkeen tilanne kootaan yhteen, pidetään debriefing. Debriefing on Outisen mukaan varsinainen oppimistilanne, koska käytännössä varsinainen oppiminen tapahtuu silloin.

— Suoritus kestää 10-15 minuuttia, mutta purku kestää noin kolme kertaa kauemmin, riippuen miten paljon tilannetta kuoritaan, Outinen kuvailee.

Yhteissimulaatio laajenee gerontologisen hoitotyön opetuksessa

— Simulaatio-opetus aloitettiin monialaisella vanhenemisjaksolla ikääntyviin liittyen vuodesta 2018 ja tätä on toteutettu nyt kolme kierrosta ja siitä on hyviä kokemuksia koulutusaloittainkin lääketieteen, fysioterapiaopiskelijoiden ja ensihoitajaopiskelijoiden kanssa, sanoo Outinen. Simulaatio tuottaa erilaisia oppimiskokemuksia verrattuna perinteiseen luokkahuoneopetukseen.

— Meillä on yhteinen vanhenemisen opintojakso eri koulutusaloille vuosittain. Sen myötä olemme laajentaneet simulaatio-opetusta myös lääketieteen opiskelijoille.  Sinne osallistuu noin 180 opiskelijaa sekä TAMKista että lääketieteen laitokselta.

Ensi keväänä käynnistyy jälleen vanhenemisjakso, missä on poikkeuksellisesti ensihoitajaryhmän sijaan mukana sairaanhoitajaryhmä.

Outinen toivoo verkkovälitteisen yhteissimulaation jäävän pysyväksi osaksi gerontologisen hoitotyön opetusta.

— Toiminnallisesta oppimisesta on saatu hoitotyön opiskelijoilta hyvää palautetta, kehuu Outinen ja toivoo, että simulaation käyttö lisääntyy, jotta se saataisiin ikääntyvien hoitotyön opetukseen mukaan jatkossakin.

 

Yhteissimulaation osatoteuttajina ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK, Ammattiopisto SataEdu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, Lapin ammattikorkeakoulu Lapin AMK, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu HAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK.  Metropolia Ammattikorkeakoulu on tulossa mukaan toimintaan.

 

 

Lisätietoa:

Heimo Outinen, lehtori, Terveys-yksikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, heimo.outinen [at] tuni.fi (heimo[dot]outinen[at]tuni[dot]fi), p. 050 567 2686                 

 

Teksti: Arja Lundan

Kuva: Pixabay