Yhteistyön ytimessä: luottamus rakentaa tuloksia

Projektin taustalla on sattuman ja ajoituksen onnistunut kohtaaminen. Tampereen yliopisto lähestyi Lassila & Tikanojaa juuri oikealla hetkellä, jolloin yritys näki yhteistyön liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuutena. Konsortioon kuuluu useita yrityksiä, joilla on myös keskinäisiä asiakassuhteita ja yhteisiä teemoja, mikä on vahvistanut yhteistyön syvyyttä. Konsortion työpajoissa edistetään yhteisesti ekologista kestävyyttä ja siihen tarjottavia palveluita, tuotteita ja ratkaisuja.

–  Jokaisessa työpajassa on ollut kiinnostavaa ja rikastuttavaa keskustelua, vaikka yritykset ovatkin hyvin erilaisia. Uusien näkemysten muodostaminen vaatii useimmiten ajatusten törmäyttämistä, L&T:n luonto- ja ennallistamispalveluiden kehityspäällikkö Virve Viertiö sanoo.

Lassila & Tikanoja tekee konsortiossa tapaustutkimusta luontoratkaisujen hyötyjen kvantitatiivisesta laskennasta ja kehittää samalla palveluita, joiden vaikuttavuutta tällä menetelmällä voidaan todentaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään, mitä arvoa voidaan määritellä numeroilla ja mitä ei.

– Asiakkaille muodostuu odotus siitä, mitä luontohyötyjä ratkaisu tuo. Mittaustieto auttaa arvioimaan, vastaavatko ratkaisut odotuksia, Viertiö toteaa.

– Ensimmäistä kertaa meillä on tilanne, jossa markkinat ovat jo kysyneet palvelua, mitä me emme ole vielä ymmärtäneet emmekä tarjonneet. Nyt mallia kehitetään tässä projektissa, L&T:n liiketoimintajohtaja Ari-Pekka Heikkilä jatkaa.

Luottamuksen kautta ongelmien ytimeen

Yhteistyön ytimessä on jatkuva vuoropuhelu ja halu ymmärtää toisia – myös vaikeissa tilanteissa. Konsortion työpajoissa on syntynyt rikastuttavaa keskustelua, mutta erityisen arvokkaita ovat olleet kahdenväliset tutkija-yritys-keskustelut. 

Keväällä valmistunut diplomityö on konkreettinen esimerkki yhteistyön tuloksista. Se tuotti Lassila & Tikanojalle tutkimustietoa ja rakenteita päätöksenteon tueksi. 

–  Tampereen yliopiston tutkijat ovat tehneet taitavasti fasilitointia projektin alusta alkaen. Olemme hyvin nopeasti päässeet yhteisten haasteiden äärelle, kun tutkimusryhmäläiset ovat keskustelleet jokaisen konsortiojäsenen kanssa erikseen. Näiden keskustelujen avulla he ovat johtaneet asioita yhteiseen pöytään ja työpajoihin käsiteltäväksi, Viertiö sanoo. 

Apulaisprofessori Tuomas Korhonen korostaa, että yliopiston rooli on sukeltaa syvälle liiketoiminnan todellisiin haasteisiin.

– Kun mallia ja ymmärrystä on haettu yhdessä, se on nopeuttanut asioiden etenemistä merkittävästi. Tämä on vaatinut vahvan luottamuksen rakentamisen ei vain juridisesti sopimusten kautta vaan myös ilmapiirin osalta, jotta asioista uskalletaan puhua. Konkreettisten tulosten saavuttamiseksi luottamus on keskeistä, ja siitä kuuluu suuri kiitos kaikille mukanaoleville. 

Vaikka yliopiston ja tieteen tahti voi tuntua hitaalta yritysmaailmaan verrattuna, EBITDA-projekti on tuottanut arvoa alusta alkaen. 

– Tästä olemme olleet jopa hiukan yllättyneitä. Tutkimustyö ei ole vielä valmis, mutta tietoa ja hyötyä syntyy jatkuvasti ja voimme jäsentää ajatteluamme ilmiöiden ja teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkimustiedon ja ylipäätään monien tieteenalojen kohtaamisten avulla olen ymmärtänyt eri tapoja määritellä arvoa ja mitä erilaisia arvon määrittelyn teemoja ylipäätään voi olla, Viertiö sanoo. 

Yritysten mukanaolo projekteissa nähdään tutkimustiedon kannalta merkittävänä.

– Yritysten avulla ymmärrämme koko ajan lisää myös tutkimuksen näkökulmasta ja se vahvistaa tietoa siitä, että maailma ei toimi konemaisesti. Esimerkiksi liiketoiminnan muuttaminen kiertotalousmalliin ei ole ihan helppoa. Koska me emme tiedä kaikkea, mitä hankkeesta lopulta syntyy, parasta on heittäytyä mukaan riskillä ja yrittää selvittää eteen tulevia vaikeitakin asioita ja oppia lisää. Matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä, Korhonen kiteyttää.

Kolmivuotinen EBITDA-tutkimushanke on osa Valmetin Beyond Circularity -nimistä tutkimus- ja kehitysohjelmaa, jonka Business Finland on valinnut yhdeksi Veturi-hankkeekseen. EBITDAn kokonaisbudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa, josta yliopiston tutkimusbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa jakautuen Tampereen yliopiston tuotantotalouden, tietojohtamisen ja aerosolifysiikan yksiköihin. Konsortiossa mukana olevat keskeiset yritykset ovat Valmet, Lassila & Tikanoja, Kemira, ImpactOS ja Solita.