Yhteistyö

Pk-yrityksiin tarvitaan lisää tekoälyosaamista

Koodeja ja naisen kasvot
Tekoäly tulee mullistamaan niin prosessiteollisuuden, terveydenhuollon, asiakaspalvelun, kirjoittamisen kuin elokuvien dubbauksenkin. Hype tekoälyn ympärillä on ollut valtava ja odotukset sen vaikutuksista yritysten liiketoimintaan vähintäänkin yhtä suuret. Kaikesta hypestä huolimatta etenkin pk-yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on vielä vähäistä.

– Erilaista dataa kertyy yrityksiin tänä päivänä jo paljon. Pk-yrityksissä tarvitaan kuitenkin lisää osaamista ja ihan käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoälyn avulla datasta saadaan uutta hyötyä liiketoimintaan, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun teollisuusteknologian lehtori Kari Naakka.

Tekoälyn hyödyt esiin AI-lähettilään avulla

Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa pk-yritysten valmiuksia datan jalostamiseen ja tekoälyn mahdollisuuksien ymmärtämiseen kehitetään TAMKin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteisessä AI-lähettiläs -hankkeessa.

– AI-lähettiläs on yrityksen avainhenkilö; työntekijä, joka identifioi hankkeessa oman kehittämistehtävän ja vie sitä eteenpäin yrityksessä, kertoo hankkeen Pirkanmaan osuutta vetävä Naakka.

Kari Naakka seisoo ja katsoo kameraan
AI-lähettiläiden kehittämistehtävät liittyvät erityisesti data-analyysin ja koneoppimisen hyödyntämiseen liittyvien sovellusten käyttöön, kertoo Kari Naakka Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Hankkeeseen kuuluu sekä kaikkien mukaan lähteneiden yritysten lähettiläille yhteisiä työpajoja että kunkin yrityksen oman kehittämistehtävän sparrausta projektin asiantuntijoiden avulla.

– Pk-yrityksissä vaikutukset jäävät helposti liian pieniksi ja eteneminen liian hitaaksi ilman tukitoimia ja kokeiluita. AI-lähettiläiden avulla yrityksiin saadaan lisää osaamista ja näkemystä tekoälyn hyödyistä, sanoo hankkeesta Varsinais-Suomessa vastaava Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietotekniikan lehtori, Antti Tuomisto.

Kun tekoälyopit ja kehitystehtävät on hankkeen noin vuoden mittaisen prosessin aikana ideoitu ja sparrattu, on AI-lähettiläiden tehtävänä kokeilla idean testaamista käytännössä.

– Tavoitteena on, että nopeiden kokeilujen kautta yrityksissä voidaan nähdä potentiaaliset hyödyt ja se kannattaako toteutusta isommassa mittakaavassa lähteä miettimään nyt, ensi vuonna vai olisiko ajatus toistaiseksi parasta haudata ja investoinnit suunnata kokonaan toisaalle. Jos lähettiläät toteavat vuoden jälkeen, että tietävät mitä tekevät seuraavaksi tekoälyn suhteen, olemme onnistuneet AI-lähettiläs-toimintamallin toteutuksessa, summa Tuomisto hankkeen tavoitteita.

Tekoäly saa datasta irti enemmän

Yritysten kirjo kesällä 2021 aloittaneissa ensimmäisissä ryhmissä on laaja ja mukana on yrityksiä kaikilta toimialoilta softataloista palvelualojen yrityksiin. Myös yritysten osaamisen taso tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä vaihtelee.

– Mukana on yrityksiä, joilla on jo paljon osaamista, mutta jotka haluavat vielä syventää osaamistaan nimenomaan tekoälyn kehittämisessä. Toisaalta mukana on yrityksiä, joissa omaa osaamista ei vielä ole, mutta joissa on halua kasvattaa ymmärrystä aiheesta, jotta omaa liiketoimintaa voitaisiin kehittää dataa hyödyntämällä, toteaa Naakka.

Dataa kaikilla yrityksillä jo on kertynyt. Lisäksi se on jo lähes poikkeuksessa sähköisesti helposti käsiteltävässä muodossa, esimerkiksi tietokannoissa. Nyt tavoitteena miettiä ja testata, miten sitä voitaisiin paremmin hyödyntää.

– Hyvänlaatuista dataa ei välttämättä edes tarvita valtavia määriä.  Jos käytössä on esimerkiksi riittävästi yrityksen myynti- tai varausdataa, voidaan data-analytiikan avulla löytää ominaisuuksia ja syy-seuraussuhteita, joita ei muuten saada näkyviksi. Ihmisen tehtävä on sitten tuottaa ne merkitykset, joita uudella tiedolla liiketoiminnassa voi olla, täsmentää Tuomisto.

Antti Tuomisto.
Data kertoo paljon, jos sitä vaan osaa kuunnella. Esimerkiksi data-analytiikan ja -visualisoinnin avulla datasta saadaan irti uusia ulottuvuuksia, sanoo Antti Tuomisto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tavoitteena lähettiläiden verkosto

Lähettiläsryhmiä kaksivuotisessa hankkeessa aloittaa yhteensä neljä; tänä vuonna Turussa ja Tampereella käynnistyneiden ryhmien lisäksi molemmilla paikkakunnilla aloittaa uudet ryhmät ensi vuonna. Hankkeen tavoitteena onkin myös luoda pitkäkestoisempaa yhteistyötä lähettiläiden ja tekoälypalveluja tarjoavien yritysten välille ja jakaa tietoa ja kokemuksia.

– Tavoitteena on, että lähettiläät – ja heidän kauttaan mukana olevat yritykset – saadaan prosessin päätteeksi mukaan verkostoon, jossa on kumppanuutta ja luottamusta kokemusten jakamiseen, Tuomisto toteaa.

Naakka ja Tuomisto toivottavatkin kaikki kiinnostuneet yritykset mukaan. Vaikka omalle AI-lähettiläälle ei yrityksessä olisikaan vielä – tai enää - tarvetta, voivat yritykset tulla mukaan esimerkiksi yhteisiin työpajoihin kertomaan omista kokemuksistaan.

– Tehtyjä kokeiluja voidaan ryhmässä avata myös ilman, että kerrotaan liiketoiminnan yksityiskohtia. Ohjelmistokehityksessähän on jo totuttu siihen, että apua saadaan ja annetaan erilaisissa foorumeissa ja keskusteluyhteisöissä. Tätä ajattelua pyrimme luomaan myös AI-lähettiläiden verkostoon, sanoo Naakka.

*************

AI-lähettiläs -hanke on Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteinen kaksivuotinen ESR-hanke, jonka rajoittajana toimii Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020.

 

Lisätiedot:

Kari Naakka, lehtori, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu, kari.naakka [at] tuni.fi, puh. 040 7294 269 

 

 

Teksti: Helena Pekkarinen

Kuvat: Pääkuva: Pixabay, Kari Naakan kuva: it-tietohallinto, Antti Tuomiston kuva: Antin arkisto

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Yhteistyö

Uusimmat uutiset