Petros Karamanakos luonnontieteiden ja tekniikan akatemiatutkijaksi
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) valitsi 22 uutta akatemiatutkijaa. Tänä vuonna erinomaisen arvosanan sai 48 % hakemuksista, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Toimikunta painotti valinnassa hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi toimikunta pyrkii tukemaan laaja-alaisesti luonnontieteen ja tekniikan aloja.
Myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.
– Rahoituksen saaneet tutkijat ovat monipuolisesti ansioituneita ja verkostoituneita. Kilpailu akatemiatutkijan tehtävistä on LT-aloilla äärettömän kovaa ja valitettavasti moni erinomainen hakija jää rahoittamatta, sanoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Leena Ukkonen Suomen Akatemiasta.
Suomen Akatemian toimikunta osoitti uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 10 miljoonaa euroa. Akatemiatutkijoille myönnettiin kullekin 447 650 euron rahoitus syyskuussa 2022 alkavalle viisivuotiskaudelle.
Akatemiatutkijan rahoitukseen saapui 228 hakemusta. Hakemuksista rahoitusta sai 9,6 prosenttia. Naisia oli rahoitetuista tutkijoista 18 % ja hakijoista 20 %.
Modernien tehoelektroniikkajärjestelmien optimoitu modulointi ja säätö
Tampereen yliopistosta rahoitusta saa Petros Karamanakos tutkimukseensa Modernien tehoelektroniikkajärjestelmien optimoitu modulointi ja säätö (OPT4MORE). Karamanakos työskentelee Tenure track -professorina sähkötekniikan alalla. Hän on erikoistunut tehoelektroniikkaan.
Karamanakosin Tehoelektroniikan laboratoriossa suoritettava tutkimus liittyy optimoidun säädön ja modulointitavan suunnitteluun, simulointiin ja kokeelliseen todentamiseen tehoelektroniikkajärjestelmille, kuten taajuusmuuttajille.
Hänen tavoitteenaan on kehittää uudenlainen tapa yhdistää ei-kuperaa optimointia, kombinatorista optimisointia, optimisäätöteoriaa ja sulautettua ohjelmointia käytännön sovelluskohteessa. Valitulla lähestymistavalla järjestelmää pystytään operoimaan sen fyysisissä rajoissa, samalla varmistaen optimaalinen suorituskyky sekä normaaleissa että epäsuotuisissa olosuhteissa.
Tutkimuksen ansiosta järjestelmän laitteistovaatimuksia, kuten lämpönielun ja suodattimen kokoa, voidaan pienentää, parantaen tehoelektroniikkajärjestelmien kustannustehokkuutta merkittävästi. Tämä edelleen mahdollistaa energiansäästön, edistäen siten myös sähköistämisen kustannuksia, levinneisyyttä ja kestävyyttä.
Lue lisää Suomen Akatemian tiedotteesta 12.5.2022.
