Tiedote

Palveluohjauksen osaajia tarvitaan – Sosiaalialan erityisasiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma vastaa tarpeeseen

Merja Sinkkonen_Merja Repo
Palveluohjaus on kasvava sosiaali- ja terveysalan asiakastyön muoto, jonka osaajia tarvitaan yhä enemmän. Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmässä tutkinto-ohjelmassa koulutetaan sosionomeja, joilla on hallussaan palveluohjauksen erityisosaamista.


Ammattikorkeakoulut voivat painottaa sosiaalialan ylempien AMK-tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa eri sisältöalueita.

– TAMK on ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa profiloitunut palveluohjaukseen, ja Sosiaalialan erityisasiantuntija tutkinto-ohjelmanimenä on tällä hetkellä käytössä vain TAMKissa, yliopettaja Merja Sinkkonen sanoo.

Valmistuneiden tutkintonimike on sosionomi (ylempi AMK). Palveluohjaus on koulutukseen sisältyvä yksi, mutta sitäkin tärkeämpi opintokokonaisuus. Se on myös kasvava sosiaali- ja terveysalan osa-alue, jonka asiantuntijoita ja ammattilaisia tarvitaan Sinkkosen mukaan yhä enemmän tulevaisuudessa.

– Palveluohjauksen merkitys korostuu sosiaalialan asiantuntijoista koostuvan neuvottelukuntamme mielipiteissä, samoin johtamisosaaminen, Sinkkonen toteaa.

Vaativaa asiakastyötä

Palveluohjauksessa ihmisen tilanne käydään kokonaisuudessaan läpi, lähtien ihmisen omista voimavaroista, joita vahvistetaan. Samalla hyödynnetään hänen omia verkostojaan. Palveluohjaus kattaa kaikki sosiaalialan asiakasryhmät, sitä ei rajata mihinkään tiettyyn ryhmään.

– Palveluohjaus on eri asia kuin pelkkä neuvonta, se ei tapahdu kymmenessä minuutissa. Se on vaativaa, luottamuksellista ja dialogista asiakastyötä, jossa ihmisen koko elämäntilanne huomioidaan, Sinkkonen kertoo.

Sosiaalialan erityisasiantuntijan koulutuksessa muita keskeisiä opiskeltavia aihealueita ovat sosiaalityön teoria, huono-osaisuus, vaikuttavuus, kansainvälisyys sekä palvelurakenteet.

Rekrytoijilta hyvää palautetta

Sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista monet työllistyvät Sinkkosen kokemuksen mukaan vastuullisempiin työtehtäviin jo opintojensa aikana. Sosiaalialan ammattijärjestö Talentian vuonna 2019 tekemä selvitys kertoo, että kaksi kolmasosaa valmistuneista hakeutui uusiin haasteellisempiin tehtäviin.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tunnustaminen sote-alalla näkyy niin, että työpaikkailmoituksissa yhä useammin mainitaan sosiaalialan YAMK-tutkinto pätevyysvaatimuksena.

– Myös työpaikkoihin rekrytoivat työnantajat ovat antaneet hyvää palautetta tutkinnon suorittaneiden osaamisesta, Sinkkonen kertoo.

Tällä vuosikymmenellä ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden määrä tulee nousemaan kaikissa ammattikorkeakouluissa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvästi osoittanut, että ylempiä ammatillisia korkeakoulututkintoja tarvitaan ja tutkintomääriä halutaan nostaa. Esimerkiksi koulukuraattorien työpaikkoja tullaan lisäämään tulevaisuudessa, ja nämä työpaikat ovat avoinna myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille.

Työelämää lähellä oleva tutkinto

TAMKin sosiaalialan ylempää AMK-tutkintoa opiskelemaan hakeutuvilla on kyselyjen mukaan useimmiten tavoitteena nykyistä vastuullisemmat työtehtävät, kuten esimies- ja asiantuntijatehtävät. Sinkkonen kertoo pohtineensa sitä, miksi työelämässä jo olevat hakeutuvat juuri ammattikorkeakouluun suorittamaan jatko-opintoja.

– Eräänä syynä on se, että ammattikorkeakoulussa opetus on niin vahvasti integroitu työelämään. Opetus on myös pedagogisilta ratkaisuiltaan monipuolisempaa kuin perinteinen yliopisto-opetus, hän sanoo.

Opintoihin kuuluvat kehittämis- ja projektityöt lähtevät työelämässä esiin tulleista tarpeista, ja ne tehdään yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Sosiaalialan erityisasiantuntijan tutkinto-opiskelijoilla on jo valmiiksi kokemusta monenlaisista asiakasryhmistä.

– Meillä on joka ryhmässä opiskelijoita, jotka ovat työskennelleet varhaiskasvatuksessa, päihdepuolella, ikäihmisten parissa, rikospuolella ja vammaistyössä tai eri organisaatioissa ja järjestöissä.

Ylemmän AMK-tutkinnon rikkaus ovatkin opiskelijat, joilla on tuorein tieto työelämästä.

– Jos opiskelijaryhmä jakaisi toisilleen kaiken tietonsa, kokemuksensa ja oppimansa, niin jo se olisi ihan loistava oppimistulos.

Muutokset hakuperusteisiin tuovat lisää hakukelpoisia

Ylemmän AMK-tutkinnon hakukriteerit ovat muuttuneet. Vaadittava työkokemus, joka on kertynyt haussa käytettävän tutkinnon jälkeen, on nyt kolmen vuoden sijasta kaksi vuotta.

Merkittävämpi muutos Sinkkosen mukaan on kuitenkin se, että nyt on mahdollista hakea opiskelemaan myös vanhoilla opistoasteisilla tutkinnoilla. Hakukelpoiset tutkinnot löytyvät Opintopolusta.

– Rajaus on hyvin selkeä, sosiaalialan erityisasiantuntijan ylempään tutkinto-ohjelmaan hakukelpoiset tutkinnot ovat Valviran hyväksymiä. Vanhan opistoasteen tutkinnon suorittaneita on suuri joukko vielä työelämässä mukana, joten odotamme runsaasti lisää hakijoita, Sinkkonen sanoo.

Opiskelijat ovat innovatiivisia

Sosionomit osaavat Sinkkosen mukaan jo perusopintojensa perusteella toimia moniammatillisesti työelämässä, mikä on entistä tärkeämpi ammattitaito. Sosiaalialan ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat työskentelevät monissa eri kehitysprojekteissa yhdessä sosionomin AMK-tutkinnon suorittaneiden kanssa.

– Kun sosiaalialaa ammattikorkeakoulussa opiskelevat oppivat tuntemaan toisensa ja toimimaan yhdessä, niin siinä muodostuu jo 50–100 ihmisen verkosto, joka työskentelee alalla Pirkanmaalla. Tämä on opiskelijoillemme huikea etu, joka mahdollistaa hyvän yhteistyön tulevissa työtehtävissä, Sinkkonen huomauttaa.

Sosiaalialan erityisasiantuntijan ylempää AMK-tutkintoa suorittamaan hakevat tyypillisesti työn kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt.

– Kaikki opiskelijamme ovat kiinnostuneita kehittämisestä. Tunnelma oppituntien ja projektien aikana on hämmentävän innovatiivinen ja innostunut.

Tutustu tutkintoon 

Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin muu ylempi korkeakoulututkinto.

Teksti: Arja Hautala
Kuva: Merja Repo