Opiskelijoiden näkökulma avoimeen tieteeseen
Avoin tiede, mitä se on? Omissa opinnoissamme avoin tiede on käsitteenä noussut esiin silloin tällöin. Kuitenkin, kun meiltä on täällä yliopiston kirjaston harjoittelussa kysytty käsityksestämme siitä, on vastauksemme ollut haparoiva. Tuntuu, ettei tähänastisissa pakollisissa opinnoissamme avointa tiedettä ole käyty kunnolla läpi, vaan sitä on avattu vain yleisellä käsitteen tasolla. Tästä syystä on avoin tiede käsitteenä jäänyt hieman epämääräiseksi. Vasta harjoittelussamme on avoin tiede alkanut hahmottua erilaisten konkreettisten työtehtävien kautta, joita meille on esitelty. Tällainen konkretia puuttuu opinnoista kokonaan, jolloin avoin tiede jää vain hahmottomaksi käsitteeksi.
Avoimen tieteen yhteydessä puhutaan usein siitä, kuinka tiede on erilaisten maksumuurien takana. Yliopiston opiskelijoina meillä on etuoikeutettu asema tieteen suhteen. Meillä on pääsy tieteeseen aivan eri tavalla kuin yliopiston ulkopuolella olevilla, koska yliopiston kirjasto hankkii meille oikeuksia lukea tehtyä tiedettä. Tämä voi tuntua itsestäänselvyydeltä. Tietenkin me opiskelijat ja muut yliopiston henkilöt tarvitsemme pääsyn tieteeseen, niin sen tekemiseen kuin sen lukemiseen. Olemmehan me täällä oppimassa tieteen tekoa ja tekemässä sitä.
Kuitenkin meillä voi helposti unohtua se, kuinka suljettua tiede on yleisesti. Meille useat ovet ovat auki ja siksi voi tuntua, että on vain huonoa tuuria, jos johonkin tietoon ei pääse heti käsiksi. Tällöinkin meillä on vielä erilaisia keinoja saavuttaa tieto, esimerkiksi kaukopalvelu tai Get It Now -palvelu. Emme muista, että muut eivät pääse tieteellisen tiedon äärelle yhtä helposti, pahimmassa tapauksessa ollenkaan. Mutta miksi muilla ei pitäisi olla yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tieteen tekemiseen ja seuraamiseen.
Tiedeyhteisöjen ulkopuolisetkin tarvitsevat luotettavaa tietoa yhteiskunnassa navigoimiseen. Sosiaalisesta mediasta ja joskus uutisistakin pusketaan valtavasti tietoa, josta on vaikeaa erottaa totuutta. Tutkitun tiedon muotoa jäljennetään omien argumenttien tueksi eikä tavan kansalainen pääse tarkastamaan vaikuttajien, valtaa pitävien tai tekoälyn väitteitä suoraan lähteestä. Kansalaisilta odotetaan perehtyneisyyttä ja aktiivisuutta yhteiskunnalliseen toimintaan, mutta populistinen politiikka ja informaatiovaikuttaminen saavuttavat joskus kansalaiset paremmin kuin tieteellinen tutkimus.
Avoin tiede mahdollistaa luotettavan tiedon jakamisen suuremmalle ihmisryhmälle. Tieteelliset tekstit saattavat olla siltikin monille saavuttamattomia, esimerkiksi tieteellinen kieli tai tiedon löydettävyys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Avoin tiede kuitenkin avaa mahdollisuuksia jakaa tietoa esimerkiksi alan asiantuntijoille ja ammattilaisille, jotka voivat välittää sitä eteenpäin ja hyödyntää tutkittua tietoa työssään. Tiede kuuluu vielä harvoille, vaikka korkeat odotukset laajasta tietämyksestä vaikuttavat kaikkiin. Kaikki potentiaaliset käyttäjät eivät välttämättä vielä tiedä avoimen tieteen mahdollisuuksista. Kun avoimesta tieteestä ei ole tietoa, sen antimet ovat yhtä saavuttamattomissa kuin muukin tutkimus.
Kuitenkin avoimen tieteen todennäköisimpiä käyttäjiä olisivat korkeakouluopintoihin hakevat ja opinnot jo päättäneet asiantuntijat. Hakijoille voivat maksumuurit luoda kuvaa kaiken tieteellisen tiedon saavuttamattomuudesta, jolloin tieteen avaamisen lisäksi tulisi siitä tiedottaa enemmän. Valmistuneille avoimesta tieteestä ei välttämättä ole tullut tarpeeksi tarkkaa kuvaa opintojen aikana, jolloin he eivät osaa hyödyntää sitä työelämässään tarpeisiinsa.
Tulevia sukupolvia ajatellen toivomme, että avoin tiede olisi asia, josta saisi kuulla jo ennen korkeakouluopintoja. Pitäisi olla osa yleistä tietoa, että tiedettä on saatavilla sitä haluaville. Kuitenkin myös opinnoissa tulisi syventyä paremmin siihen, mitä avoin tiede konkreettisesti on. Avoimen tieteen tulee myös jatkaa laajentumista. Kun tulevaisuudessa mekin valmistumme, olisi suotavaa, että mahdollisimman paljon nykyäänkin vielä maksumuurien takana olevasta sisällöstä olisi kaikille avoimena. Olisi yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää mahdollistaa tutkimuksen seuraaminen myös niille, jotka eivät itse ole tekemässä tutkimusta.
Teksti: informaatiotutkimuksen opiskelijat Anni Lehtonen ja Janette Mäkinen
