Hyppää pääsisältöön

Nuorille vanhemmille tarjotaan tukea arjessa pärjäämiseen, jotta yksikään ei jäisi ulkopuolelle

Julkaistu 27.1.2022
Tampereen ammattikorkeakoulu
Vauva-arki voi uuvuttaa nuoren vanhemman. Nuortakin vanhemmuutta voidaan vahvistaa. Vanuva-hanke tarjoaa tukea riittävän hyvään arkeen alle 20-vuotiaille pirkanmaalaisille, syrjäytymisvaarassa tai koulutuksen, työelämän ja työllistämispalveluiden ulkopuolella oleville nuorille äideille ja heidän mahdollisille puolisoilleen. Samalla karttuu ja vahvistuu myös nuoria tukeva asiantuntijaverkosto.

Pirkanmaalla on vuosittain viitisenkymmentä alle 20-vuotiasta ensisynnyttäjää. Vahvistuva nuori vanhemmuus -hankkeen kohderyhmä on pieni, mutta sitäkin tärkeämpi. Hanke vahvistaa jo olemassa olevia nuorten palveluita ja tukee nuoria äitejä ja isiä opiskeluun ja työelämään siirtymisessä.

− Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja auttavat palveluiden kehittämisessä omana itsenään. Kartoitamme kunkin voimavarat ja vahvistamme niitä. Luomme heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa pohjautuvia tukimuotoja muun muassa pelillisin keinoin, taustoittaa projektipäällikkö Irja Nieminen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Pumpulivanhemmuutta ja ylisukupolvisuutta

− Suurimmalla osalla vanhemmista vanhemmuus on hallussa. Osalla se on kuitenkin hukassa; ei osata ottaa vanhemman roolia tai uskalleta tuottaa lapselle pettymyksiä. Tarve tervejärkiseen ja tasapainoiseen vanhemmuuteen näkyy julkisessakin keskustelussa; TV:n Super-Nannylle on kovasti kysyntää, toteaa projektikoordinaattori Petteri Väkiparta.

Osalla nuorista vanhemmista voi olla arjessaan näköalattomuutta, osattomuutta tai jäämistä työn, opiskelun ja palveluiden ulkopuolelle. Lähiverkostokin saattaa puuttua. Yleistää ei kuitenkaan voi.

– Sosionomiopiskelijamme keräsivät ennakkoaineistoa ja törmäsivät osin hyvinkin asenteellisiin ennakkokäsityksiin. Pyrimme niistä pois, sillä osa nuorista vanhemmista pärjää hyvin. Jokainen on hyvä vanhempi, tuen tarve vain vaihtelee.

Väkiparran mukaan nuori vanhemmuus voi myös periytyä.

– Ylisukupolvisuutta on nähtävissä; tullaan nuorena äidiksi tai isäksi ja kouluttautuminen jää, koska niin kävi omillekin vanhemmille. Autamme nuoria tunnistamaan lapsuuden perheensä toimintamallit ja mahdolliset epäkohdat, jotta he eivät periyttäisi niitä omille lapsilleen.

Myös sosiaalinen media paineistaa nuoria vanhempia.

– Opiskelijamme tekivät opinnäytetyön somen luomista vanhemmuuden paineista. Kiiltokuvamainen arki ei kerro koko totuutta. Muistutamme nuoria riittävän hyvästä perhearjesta. Vanhempi voi lukea sohvalla lehteä ja antaa lapsen leikkiä välillä yksinäänkin. Kaikkea ei tarvitse ohjelmoida ja orkestroida, Väkiparta painottaa.

Pyrkimys voimavaralähtöiseen vanhemmuuteen

Hanke vahvistaa nuorten voimavaroja, itsetuntoa ja minäpystyvyyttä haastava arkinen tilanne kerrallaan. Hanketoimijat ja yhteistyöverkosto auttavat nuoria saamaan ensin kotipesän, arkirytmin ja vuorovaikutuksen kuntoon, jotta he pääsevät elämässään eteenpäin. Kun arjen hallinta ja aikatauluttaminen ovat kunnossa, voimavarat karttuvat.

− Etenemme positiivisen kautta. Nuoret saavat uskoa itseensä ja kykyihinsä omanlaisinaan vanhempina. He riittävät ja pärjäävät, Nieminen täydentää.

Asiantuntijaverkosto rakentuu ja vahvistuu

Hankkeessa kootaan asiantuntijaverkosto ja kehitetään toimintamalli sen ylläpitämiseksi. Malli tasoittaa ja selkeyttää nuorten vanhempien tietä palveluiden pariin.

− Suunnittelemme sopivia interventioita, kehitämme yhteistyötä ja toimijoiden palvelutarjoomaa. Toivomme, että nuorten on jatkossa helpompi löytää itselleen sopivat palvelut. Teemme tarvelähtöistä palvelumuotoilua nuorten vanhempien voimavaraistamiseksi, kuvailee Nieminen.

ESR-rahoitteisessa hankkeessa on mukana jo parikymmentä organisaatiota.  

− Mukaan innostui laajasti käytännön asiantuntijoita ja esimiehiä aina neuvolasta toiselle asteelle. Joukossa on etsivän nuorisotyön, varhaiskasvatuksen, perhetyön, lastensuojelun ja terveyspuolen edustajia, nuorisolääkäri sekä muita sote-alan toimijoita, Väkiparta summaa.

Pelilliset menetelmät apuna

Nuorille vanhemmille perustetaan vertaisryhmiä. Tukimuodot eli interventiot ovat yksilöllisiä. Hankkeessa kehitetään uusi, virtuaalitodellisuutta hyödyntävä 360-asteinen videointerventio yhdessä nuorten kanssa. VR-videoiden ympärille rakennetaan kullekin sopiva tukimuoto.  

Väkiparran mukaan pelillisyydellä on uutuusarvon lisäksi vaikuttavuutta.

− Simulaatiot ovat kokemuksellista oppimista. Tutkimusten mukaan keskustelu on toimiva tukimuoto, mutta lisäämme siihen vielä voimallisemman ja syvemmän kokemuksen simuloidusta tilanteesta virtuaalitodellisuuden avulla. Toivottavasti tämäkin innostaa nuoria vanhempia mukaan kokemaan ja kehittämään – ja auttamaan osaltaan tulevia nuoria vanhempia.

Haasteena on nuorten tavoittaminen

Hanketiimi tekee hartiavoimin työtä tavoittaakseen nuoret neuvoloiden, asiantuntijaverkoston ja ohjausryhmän kontaktien kautta. Niemisen mukaan some on tärkeä kanava korona-aikana.

− Neuvolat ovat merkittävin väylämme, sitä kautta olemme saaneet muutamia nuoria äitejä jo mukaan. Olisi tärkeätä päästä tapaamaan myös kasvokkain, se luo innostusta ja luottamusta. Koronasta huolimatta uskon lujasti, että saamme mukaan nuoria vanhempia, ja vahvistamme osaltamme heidän pärjäämistään äiteinä, isinä, puolisoina ja perheinä.   
 

Jos tunnet hankkeen kohderyhmään soveltuvan nuoren äidin tai hänen puolisonsa, vinkkaathan hanketiimille!
 

Lisätiedot:
Irja Nieminen, Tuntiopettaja, sosiaali- ja terveysala, Tampereen ammattikorkeakoulu
irja.nieminen [at] tuni.fi, 050 5335 844

Hankkeen verkkosivut: https://projects.tuni.fi/vanuva/

 

Kuva: Anna Shvets, Pexels
Teksti: Hanna Ylli