Hyppää pääsisältöön

Mitä ovat pienet osaamiskokonaisuudet ja digitaaliset osaamismerkit?

Julkaistu 9.2.2023
Tampereen ammattikorkeakoulu
Kaksi iloista naista kannattelee välissää kierrätysroskiksia.
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Eveliina Asikainen (vas.) johtaa TAMKin koordinoimaa Academy for Sustainable Future Educators (EduSTA) -hanketta. Erasmus+-rahoitteisessa projektissa kartutetaan ammatillisten opettajien kestävyysosaamista ja luodaan muun muassa osaamismerkkikonstellaatio. Yliopettaja Sanna Ruhalahti on ollut mukana kehittämässä digitaalisia osaamismerkkejä jo pitkään.
Vihreä siirtymä ja digitalisaatio muuttavat työelämän toimintaympäristöjä niin hengästyttävällä tahdilla, että perinteinen tutkintovetoinen koulutus ei yksinään pysty vastaamaan osaamistarpeiden täyttämiseen. Jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen tarpeet lisääntyvät koko ajan. Korkeakoulujen tarjoamat pienet osaamiskokonaisuudet ja digitaaliset osaamismerkit vastaavat osaamisvaatimusten nopeisiin muutoksiin.

Euroopassa ja maailmalla kehitetään tutkintokoulutusten rinnalle pienempiä koulutuskokonaisuuksia. Digitaaliset osaamismerkit ja pienet osaamiskokonaisuudet linkittyvät vahvasti osaamistarpeiden ennakointiin. Molemmat ovat vasta vakiintumassa, mutta ne ovat näppäriä tapoja hankkia, osoittaa, tunnistaa ja tunnustaa joustavasti osaamista.

EduSTA-hankkeessa osaamismerkkiajattelu yhdistetään mikrotutkintoihin

Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettajat Hanna Teräs ja Sanna Ruhalahti ovat edistäneet näitä osaamisen kerryttäjiä jo pitkään. Molemmat ovat mukana TAMKin koordinoimassa Academy for Sustainable Future Educators (EduSTA) -hankkeessa, jossa kartutetaan ammatillisten opettajien sisällöllistä ja pedagogista kestävyysosaamista.

Hankkeessa luodaan osaamismerkkikonstellaatio opettajien kestävyysosaamisen vahvistamiseksi.  

– Kertynyttä osaamista voi osoittaa joustavasti pienillä osaamiskokonaisuuksilla, jotka voivat koostua suoritetuista osaamismerkeistä. Osaamismerkeillä osoitettavat pienet opinto- ja osaamiskokonaisuudet ovat skaalattavia ja ne vastaavat osaamisvajeeseen, sanoo hankkeen projektipäällikkö, lehtori Eveliina Asikainen.

Kaksi hymyilevää naista istuu rinnakkain punaisella sohvalla.
Opettajien sisällölliselle ja pedagogiselle kestävyysosaamiselle on kova tarve Euroopan laajuisesti, kertovat Eveliina Asikainen (vas.) ja Sanna Ruhalahti.

Asikaisen mukaan osaamismerkit palvelevat hyvin ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen perehtyneitä opettajia, joiden osaaminen on usein kertynyt pienten kurssien ja käytännön tekemisen kautta. Osaamismerkkejä suorittamalla he voivat tehdä osaamisensa näkyväksi.

Pienet osaamiskokonaisuudet pienentävät osaamiskuiluja

Pienet osaamiskokonaisuudet, englanniksi micro-credentials, eivät ole tutkintoja vaan niitä täydentäviä pienempiä kokonaisuuksia. Ne ovat pienempiä kuin täydennyskoulutukset, ja niillä työelämässä olevat henkilöt voivat päivittää osaamistaan nopeasti.

– Ne ovat kohdennettuja tietoja ja taitoja, jotka toimivat täsmäkeinona osaamistarpeisiin, sanoo Hanna Teräs.

Hän kuvailee pieniä osaamiskokonaisuuksia legopalikoiksi, joista voi rakennella tiettyyn tarpeeseen soveltuvan kokonaisuuden. Ne soveltuvat hyvin yrityksiin, joiden työvoima on koulutettua, mutta joissa toimintaympäristön muutos osoittaa, että jokin pala osaamisesta puuttuu.

– Yksi keskeisiä kohderyhmiä ovat työntekijät, jotka haluavat päivittää osaamistaan tietyllä osa-alueella. Yritykset voivat noukkia tarvitsemansa tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tämän tyyppisiin tarpeisiin tutkintokoulutus on turhan järeä keino, kärpäsen tappamista kanuunalla, Teräs toteaa. 

Hän painottaa, että pienemmät osaamiskokonaisuudet eivät ole yhtään turhempia tai vähemmän laadukkaita. Osaamistavoitteet ja kriteerit on selkeästi määritelty. Asia on vielä uusi ja vakiintumaton, mutta aihe on laajasti esillä EU:ssä, opetus- ja kulttuuriministeriössä ja korkeakoulujen strategioissa.

Digitaalisilla osaamismerkeillä voidaan osoittaa joustavasti osaamisen kehittämistä

Osaamismerkki on digitaalinen väline tunnistaa ja tunnustaa monenlaisissa tilanteissa kertyvää osaamista. Keskiössä on joustava osaamisen kehittäminen ja sen osoittaminen. Englannin kieleen on vakiintunut termi ”open digital badges”.

Sanna Ruhalahti on ollut mukana kehittämässä digitaalisia osaamismerkkejä jo 10 vuotta. Hän on innokas osaamismerkkien puolestapuhuja. Käyttö onkin laajentunut Suomessa, esimerkiksi Valmet käyttää digitaalisia osaamismerkkejä.

– Olennaista on osaaminen, ei se, missä osaaminen on hankittu. Osaaminen voi olla jo olemassa tai sitä voi hankkia suorittamalla osaamismerkkejä opiskeluissa tai vaikka harrastuksissa.

Ruhalahden mukaan osassa merkeistä tunnustetaan läsnäoloa, kuulumista johonkin tai työtehtäviä. Osa on digitaalisia kurssisuoritusmerkkejä. Osassa tunnistetaan ja tunnustetaan osaamista, ja vasta näiden osalta voidaan puhua osaamismerkeistä.

Esimerkki Saavutettava opetus ja oppiminen -osaamismerkistä.
Esimerkki Tampereen ammattikorkeakoulun "Saavutettava opetus ja oppiminen" -kokonaisuuden digitaalisesta osaamismerkistä.

Osaamismerkkiperheistä voi muodostaa erilaisia osaamiskokonaisuuksia

Osaamismerkkikokonaisuuksissa eli konstellaatioissa on monia osaamisalueita, joista jokaiseen liittyy pienempiä mikromerkkejä.

– Kaikkein motivoivimpia ovat ne, joita voi tehdä pieninä paloina, Ruhalahti sanoo.

Open Badges on tekninen standardi, joka on kehitetty vuonna 2012. Osaamismerkkejä on myönnetty jo 43 miljoonaa. Suomessa käytetään osaamismerkkiohjelmistona Open Badge Factorya, jossa kaikki osaamismerkit luodaan ja merkkihakemukset arvioidaan.

Osaamismerkissä pitää olla kuvattuna se, miten henkilö on osoittanut osaamistaan. Merkki on sähköinen todistus, johon linkittyy graafinen kuva. Se kertoo, mistä on kyse ja kuka merkin on myöntänyt. Myöntämispäivämäärä, osaamistavoitteet, arviointikriteerit, osaamisen osoittaminen ja vaadittavat todisteet löytyvät osaamismerkin metadatasta.

Osaamismerkkipassi on tärkeä lisä omaan portfolioon

Osaamismerkkejä jaetaan osaamismerkkipassissa, jonka voi linkittää, jakaa ja rakentaa oman portfolion tueksi. Osaamismerkit ovat aina sidottuja sähköpostiosoitteeseen. Osa niistä on määräaikaisia. Merkit mahdollistavat osaamisen visualisointia, digitaalista dokumentointia, jakamista, tunnistamisen ja tunnustamisen tapoja.

Terminologia ei ole vakiintunutta eikä kansallisia standardeja vielä ole. Ruhalahden mukaan osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi on kuitenkin tärkeä lisä tutkinto- ja täydennyskoulutukseen.

– Digitaalisten osaamismerkkien käyttäminen perustuu vuosien tutkimukseen. Voimme motivoivalla tavalla ohjata, tunnistaa ja tunnustaa niillä osaamista ajasta ja paikasta riippumatta. Tarvitsemme digitaalisista osaamismerkeistä vielä lisää tietoa, jotta voimme tarjota niitä hyötykäyttöön entistä laajemmin ja suunnitella käyttöä osana pieniä osaamiskokonaisuuksia.

 

Lisätietoa digitaalisista osaamismerkeistä korkeakouluyhteisön Teaching and Learning Centren (TLC) verkkosivuilla. Ohjeistus henkilöstölle löytyy myös intranetistä.

Vieraile Academy for Sustainable Future Educators (EduSTA) -hankkeen verkkosivuilla

 

Lisätiedot:

Sanna Ruhalahti
Yliopettaja
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Tampereen ammattikorkeakoulu
sanna.ruhalahti [at] tuni.fi (sanna[dot]ruhalahti[at]tuni[dot]fi), 050 3437 654

Hanna Teräs
Yliopettaja
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna.teras [at] tuni.fi (hanna[dot]teras[at]tuni[dot]fi), 040 6469 842

 

Teksti ja kuvat: Hanna Ylli