Hyppää pääsisältöön

Lapsiperheet arvostavat yksityisen sairauskuluvakuutuksen tarjoamaa joustoa arjessaan

Julkaistu 30.11.2020
Tampereen yliopisto
pehmolelu ja mytyssä oleva vaate lapsen lokerossa päiväkodissa
Tampereen yliopistossa tutkittiin lasten yksityisiä sairauskuluvakuutuksia ja lääkäripalveluja ostavien vanhempien käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja riittävää terveydenhuoltoa lapsille. Tulosten perusteella hyvä hoito merkitsi vanhemmille sitä, että he pääsivät oman arvionsa perusteella suoraan lääkärille, erikoislääkärille ja laboratoriotutkimuksiin ja saivat itse valita hoitavan lääkärin. Vanhemmat pitivät näitä käytäntöjä laadukkaana ja tehokkaana terveydenhuoltona. Ne ovat Suomessa tarjolla ainoastaan yksityisesti ostetussa hoidossa.

Tutkimus perustuu 45 vanhemman haastattelujen analyysiin. Aineiston perusteella ei voida päätellä, kuinka yleisiä tutkimuksen esiin tuomat käsitykset ovat väestötasolla.   

- Aineistossa ne kuitenkin piirtyvät esiin hyvin selkeinä, toteaa sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Liina Sointu Tampereen yliopistosta.

- Jos tällaiset käsitykset yleistyvät laajalti, voivat ne muodostua hyvän ja riittävän hoidon normiksi lapsiperheissä. Tällöin perheille voi syntyä painetta hankkia yksityisiä hoitoa, vaikka hyvää hoitoa olisi saatavilla julkisestikin. Tämä puolestaan saattaa entisestään vahvistaa käsitystä yksityiseen hoitoon hakeutumisen välttämättömyydestä, Sointu toteaa.  

Lasten perusterveydenhuolto on Suomessa perheille maksutonta ja erikoissairaanhoitokin pääosin verovaroin kustannettua. Silti noin puolet lapsiperheistä on ottanut lapselle yksityisen sairauskuluvakuutuksen. Tutkijat haluavat herätellä keskustelua ilmiön mahdollisista yhteiskunnallisista seurauksista.   

- Yksittäisille perheille vakuutukset ja hoito tuovat helpotusta arjen usein melko hektiseen palapeliin, toteaa sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen.  

- Yhteiskunnallisesti ongelmaksi muodostuu, jos julkisten terveysasemien tarjoama hoito alkaakin näyttäytyä vaikeasti tavoitettavana, heikkolaatuisena tai tehottomana vaikkapa siksi, että vanhemmat toivovat lapselleen ensisijaisesti erikoislääkärin hoitoa eikä yleislääkärin tai sairaanhoitajan palvelua pidetä riittävänä. Tällöin julkisen perusterveydenhuollon houkuttelevuus voi alkaa rapistua keskiluokan silmissä, Lehtonen sanoo.

Sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiön mielestä tulokset ovat kiinnostavia myös hallituksen käynnistämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen näkökulmasta.

- Tutkimustulosten valossa on tärkeää, että uusia sote-keskuksia luotaessa turvataan lapsille tyypillisten sairauksien hoidon saatavuus ja asiantuntemus esimerkiksi moniammatillisena yhteistyönä lapsiperheiden tarpeet huomioiden. On myös tärkeää tarjota asukkaille osallistumismahdollisuuksia hyvän terveydenhuollon määrittelyyn ja kehittämiseen uusilla hyvinvointialueilla, Häikiö toteaa.  
 
Liina Soinnun, Turo-Kimmo Lehtosen ja Liisa Häikiön artikkeli The Public, the Private and the Changing Expectations for Everyday Welfare Services: The Case of Finnish Parents Seeking Private Health Care for their Children on julkaistu Social Policy and Society -lehdessä. Artikkelin voi lukea vapaasti verkosta: https://doi.org/10.1017/S1474746420000287

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori (ma.), YTT Liina Sointu, liina.sointu [at] tuni.fi
 

Kuva: Jonne Renvall