Hyppää pääsisältöön

Laatutyö arjessamme: lähemmäs opiskelijaa rakentavalla ja avoimella vuorovaikutuksella

Julkaistu 4.4.2023
Tampereen yliopisto
Opiskelijat Nina Kovanen (vas.) ja Paavo Keski-Orvola. (Kuva: Terhi Yliniemi)
Yliopistomme valmistautuu parhaillaan toukokuussa tapahtuvaan laadunhallintajärjestelmän auditointiin. Laatutyö arjessamme -juttusarjassa kerromme, miten laadunhallinta näkyy arjessa ja eri yliopistoyhteisön jäsenten työssä. Tampereen ylioppilaskunnan (TREY) hallituksessa vuonna 2022 toimineet Nina Kovanen ja Paavo Keski-Orvola korostavat avoimen vuorovaikutuksen ja palautteen merkitystä yliopiston päätöksenteossa ja aktiivisten yhteisöjen rakentumisessa. Opintojen kannalta tärkeää on myös opintojen joustavuus ja vertaistuki.

Nina Kovanen ja Paavo Keski-Orvola ovat aktiivisia opiskelijavaikuttajia ja työskentelivät Tampereen ylioppilaskunta TREYn hallituksessa vuonna 2022. Kovanen vastasi hallitusvuonna erityisesti järjestöihin liittyvistä asioista, kansainvälisestä yhteisöstä ja vapaaehtoisista. Keski-Orvolan työ keskittyi tapahtumiin ja jäsenpalveluihin.

Joustavuutta opinnoissa ja siirtymisessä työelämään

Kovanen suuntautuu opinnoissaan bioteknologiaan ja biolääketieteen tekniikkaan, Keski-Orvola puolestaan on valmistunut tietojenkäsittelytieteiden kandidaatiksi. He ovat muokanneet opintojaan oman näköisiksi sivuainevalinnoilla. Molempien mielestä opinnoissa on hyvä keskittyä niihin asioihin, jotka kiinnostavat. Ylioppilaskuntatoimintaa he pitävät hyödyllisenä osana osaamisen kartuttamista.

- Hyödynnän mahdollisuuksia itseni kehittämiseen opintojen aikana. Tarvittaessa voin myös tehdä korjausliikkeitä opintoihin ja suuntautumiseen, Kovanen kertoo.

Kovasen mielestä on tärkeää, että opinnoissa on jouston varaa ja mahdollisuuksia suunnan hakemiseen. Itse hän aloitti opiskelunsa avoimessa yliopistossa. Joustoa tarvitaan myös siirtymisessä opintojen aikana kohti työelämää. Kovasen ja Keski-Orvolan mukaan moni henkilökunnasta ymmärtää sen ja tarjoaa joustomahdollisuuksia, kuten kahta vaihtoehtoista tenttiaikaa. Aina se kuitenkaan onnistu. Mahdollisuuksia joustoon olisi mahdollista tunnistaa myös yhdessä työnantajien kanssa.

- Voitaisiin esimerkiksi katsoa, mitkä ovat opiskelijoille tärkeitä ajanjaksoja työssäkäynnin ja opiskelun näkökulmista ja vaikkapa brändätä opiskelijaystävällisiä työpaikkoja, Keski-Orvola ehdottaa.

Vertaisverkostojen ja -tuen merkitys opinnoissa korostuu

Opintojen sujuvuuden kannalta erilaiset tukimuodot ovat tärkeitä. Kovanen kertoo, että erilaisia tukipalveluja on ollut yliopistolla varsin hyvin tarjolla, mutta niiden hyödyntäminen ja avun piiriin pääseminen vaikeutui koronapandemian myötä.

Kysyntä palveluille on kovaa, joten niitä on tärkeä tarjota riittävästi. Keski-Orvola kertoo suorittaneensa kandiopinnot tavoiteajassa, ja antaa varsinkin alkuvaiheen sujuvuudesta kiitoksen hyvälle HOPS-opettajalle.

- Olin ensimmäisenä vuotena myös tosi aktiivinen ottamaan asioista selvää ja lähdin järjestötoimintaan fuksina. Keskustelin paljon vanhempien opiskelijoiden kanssa. Vertaistuellinen näkökulma oli tärkeä, hän täydentää.

Vertaistuen merkitys on näkynyt vahvasti myös TREYn toiminnassa ja se korostui korona-aikana. Kovanen nostaa esiin myös pysyvyyden näkökulman vertaistuessa.

- Korkeakouluilla on paine saada tutkinto-ohjelmat vastaamaan työelämän tarpeita ja uusinta tutkimustietoa. Opiskelijoiden näkökulmasta myös pysyvyys on tärkeää; vertaistukea ei pysty samalla tavalla antamaan, jos aiemmat opiskelijat eivät ole käyneet vastaavaa kurssia tai opintokokonaisuutta, Kovanen sanoo.

Tavoitteena aktiivinen ja osallistuva yhteisö

Kovanen ja Keski-Orvola kokevat hyvänä, että opiskelijanäkökulmaa kysellään yliopistossa aktiivisesti. Esimerkiksi hallinnon opiskelijaedustajia eli Hallopedejä kutsutaan mukaan erilaisiin ryhmiin, ja sitä kautta saadaan asioita aikaan. Opiskelijat ovat osallistuneet myös opetussuunnitelmatyöhön ainejärjestöjen edustajien kautta.

Palautetta kerätään, mutta välillä palautteen vaikuttavuutta on vaikea nähdä. Kovanen ja Keski-Orvola toivovatkin, että opiskelijoiden näkemyksiä hyödynnettäisiin entistä enemmän päätöksenteon eri vaiheissa. Ylätason vaikuttamisen ohella he pitävät tärkeänä kokonaisvaltaista avoimuutta ja erilaisia matalamman kynnyksen palautekanavia.

- Toivoisin, että pystyttäisiin luomaan entistä aktiivisempi yhteisö, jossa halutaan osallistua, Keski-Orvola kiteyttää.

He korostavat palautteen antamisen taitojen merkitystä: - Jos palautteen mukaan kaikki on ihan kivaa, sen pohjalta on vaikea tehdä mitään, Kovanen toteaa.

Yliopiston kanavien lisäksi palautteen keräämisen ja osallistumisen mahdollisuuksia on paljon myös TREYn kautta. Keski-Orvolan mukaan opiskelijoiden tavoittaminen on välillä haastavaa, kun kilpaillaan ajasta ja huomiosta koko maailman kanssa. Kiinnostuksen herättäminen vaatiikin viestimistä useaa kanavaa pitkin. Infotaulut ovat hyödyllisiä, samoin ainejärjestöjen kontaktien hyödyntäminen ja sosiaalinen media kuten Instagram.

- Yliopiston pitää olla ajan hermolla ja vähän leikkisäkin paikka. Jos viestintäkanava vaatii erillisen kirjautumisen, syntyy kynnys. Jos sen ylittäminen ei tunnu merkittävältä, kirjautuminen jää tekemättä, Keski-Orvola toteaa.

Auditoinnin, palautteen ja pullankahvin voimaa

Kansallinen korkeakoulujen arviointikeskus Karvi auditoi Tampereen yliopiston laatujärjestelmän toukokuussa 2023. Auditoinnissa tarkastellaan niitä menettelytapoja, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua (Karvi-auditointi 2023).

Kovasen mielestä auditointi on hyödyllinen, koska se on niin monitasoinen. Siinä lähdetään ruohonjuuritasolta asti osallistamaan myös opiskelijoita ja tarkastelemaan, mitkä asiat voisivat olla paremmin. Keski-Orvola puolestaan toivoo, että auditoinnissa saadaan hyvää dataa, joka tuodaan opiskelijoita lähelle. Molemmat pitävät tärkeänä sitä, että kehityksen kohdat tunnistetaan ja niitä viedään myös eteenpäin. Opiskelijoille he haluavat korostaa viestiä palautteen tärkeydestä:

- Antakaa palautetta ja tuokaa mielipiteenne esille, koska ainut tapa muuttaa asioita on kertoa niistä.

Opettajilta ja muulta henkilöstöltä he toivovat rakentavaa keskustelua ja sitä, että opiskelijoita oikeasti kuunnellaan, kannustetaan ja ohjataan.

- Ei kannata koskaan aliarvioida pullakahvin voimaa, Keski-Orvola päättää hymyillen.

Kirjoittajat: Piia Tienhaara ja Terhi Yliniemi 

 

Katso juttusarjan aiemmat jutut: 

Yhteyshenkilöt: 

  • Kehittämispäällikkö Leena Ahrio, leena.ahrio [at] tuni.fi (leena[dot]ahrio[at]tuni[dot]fi), p. 040 190 1535
  • Toiminnanohjauksen johtava asiantuntija Terhi Yliniemi, terhi.yliniemi [at] tuni.fi (terhi[dot]yliniemi[at]tuni[dot]fi), p. 040 849 0469

Laadunhallinta Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän tehtävänä on tukea yliopiston perustehtäviä, strategisia tavoitteita ja toiminnan vaikuttavuutta yliopiston arvojen mukaisesti. Lue lisää laadunhallinnastamme verkkosivuiltamme.