Tutkimus

Korona pakottaa ihmiset harjoittelemaan kehon kieltä

Julia Katila/ Kuva: Elise Rehula
Poliitikkojen tervehtimisrituaaleja tutkinut Julia Katila havaitsi, miten ihmiset ovat ottaneet korona-aikana käyttöön uusia ilmaisukeinoja ilmaista tunteitaan ja ylläpitää vuorovaikutusta. Kuva: Elise Rehula
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen koskettamalla ja kättelemällä ovat juurtuneet niin syvälle ihmisen käyttäytymiseen, että koronahygienian vaatima etäisyyden ottaminen ei aina onnistu. Korona on kuitenkin pakottanut ihmiset kokeilemaan kokonaan uusia kehon kielen ilmaisukeinoja.

Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologian tutkijana työskentelevä Julia Katila tutki kiinalaisen Yumei Ganin ja amerikkalaisen Marjorie Harness Goodwinin kanssa poliitikkojen korona-ajan tervehtimisrituaaleja.

Tutkimuksen mukaan kosketus sovinnon eleenä on niin tärkeä asia ihmisille ja muillekin kädellisille, että koronan vaatimat etäisyyssäännöt saattavat jäädä toissijaisiksi sosiaalisten suhteiden hoidossa.

Tutkijat analysoivat kolmea eri vaihetta, joilla poliitikot neuvottelevat siirtymäliikkeistä haptisessa rituaalissa, jossa yksi osapuoli aloittaa kättelyn. Rituaalin vaiheet ovat korjaus, hylkääminen ja anteeksipyyntö.

Analyysi osoittaa, miten poliitikot laittavat koko kehonsa peliin tervehtimistilanteessa. Kiellettyyn kättelyyn ja ihokosketukseen johtavat liikeradat vedetään nopeasti takaisin ja hämmennys peitetään puhein, elein ja naurahduksin, jotta sosiaalisen kömmähdyksen aikaansaama kasvojen menetys vältetään.

Tutkimuksen esimerkit ovat koronakauden alkupuolelta keväältä 2020.

 

Mark Rutte ja Jaap van Dissel
Mark Rutte ja Jaap van Dissel kättelevät, jonka jälkeen Rutte hämmentyy ja pyytelee anteeksi tekoaan. Tutkimusartikkelissa julkaistut kuvat: RTL Nieuws

Hollannin pääministeri kätteli kiellon päälle

Hollannin pääministeri Mark Rutte ilmoitti puheessaan maaliskuussa 2020, että ”me lopetamme kaiken kättelyn”. Sen jälkeen hän ojensi kätensä vieressään seisoneelle Hollannin terveysinstituutin johtajalle, joka tarttui kiusaantuneen oloisena ojennettuun käteen.

Herrat kättelivät hetken, jonka jälkeen syntyi hämmentävä tilanne, jossa johtaja Jaap van Dissel ilmaisi eleillään ja ruumiinkielellään moitetta Ruttea kohtaan. Hän antoi ymmärtää, että Rutte on rikkonut hänen itsensä äsken ilmoittamiaan kosketusviestinnän sääntöjä.

Rutte kääntyi ensin poispäin koko tilanteesta mutta palasi pian takaisin kohti van Disseliä ja tarttui häntä käsivarresta merkkinä anteeksipyynnöstä. Hän rikkoi siten toistamiseen omia koronaohjeitaan ja aiheutti lisää hämmennystä.

Miehet koskettelivat toisiin käsivarsillaan ja kyynärpäillään, kunnes tilanne pehmeni yhteiseksi naurahdukseksi. Miehet kävelivät yhteisymmärryksessä pois näyttämöltä siten, että Rutte ohjasi van Disseliä pitämällä kättään tämän hartioilla.

Trump kättelee
Donald Trumpin ilme on hämmästynyt, kun vieras tarjoaa hänelle kyynärpäätervehdystä perinteisen kädenojennuksen sijasta. Kuva tutkimusartikkelin sivulta, jonka kuvat ovat whitehouse.gov-sivustolta.

Trump käytti valtaa ylipitkällä kättelyllä

Yhdysvaltain väistynyt presidentti Donald Trump tunnetaan ylipitkistä kättelyistä, joilla hän osoittaa valtaansa vatkaamalla vastapuolen kättä mielivaltaisen pitkän aikaa. Hänellä oli vaikeuksia muuttaa käytöstään koronan aikana.

Tutkijat analysoivat tilannetta, jossa kotihoidosta vastaavan organisaation varajohtaja Bruce Greenstein puhui pandemian torjuntatoimista Trumpin kutsumana vieraana maaliskuussa 2020.

Puheen päätyttyä molemmat miehet kiittivät toisiaan ja kääntyivät toisiaan vasten. Greenstein nosti kättelykäytännöstä poiketen oikean kyynärpäänsä kohti Trumpia, joka taas kohotti kätensä kohti Greensteinia. Liikeradat eivät kohdanneet ja Trumpin huulilta saattoi lukea pettymystä.

Pienen huudahduksen jälkeen myös Trump siirtyi perinteisestä kättelystä kyynärpäätervehdykseen. Hämmennyksen jälkeen miehet tekivät kyynärpäätervehdyksen ja Greenstein huudahti: ”Harjoittele tätä.”

Trump heitti positiivisen repliikin (”Okei, pidän siitä. Se on hyvä”), siirtyi mikrofonin ääreen ja hymyili. Tutkijoiden mukaan Trump rakensi näillä eleillään vaikutelmaa siitä, että hän arvostaa vieraansa käytöstä. Hän näytti ikään kuin itsekin tulleensa samaan johtopäätökseen. Näin hän palautti itsensä tilanteen herraksi ja säilytti kasvonsa hämmennyksestä huolimatta.

Merkel kättelee
Sisäministeri Ernst Seehofer torjuu Angela Merkelin kädenojennuksen. Tutkimusartikkelissa julkaistut kuvat The Guardian -lehdestä.

Merkel tarjoaa kättä, jonka Seehofer torjuu

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Ernst Seehofer esittivät maaliskuussa 2020 tervehtimisperformanssin, jossa kättely-yritys ja sen torjunta päättyivät yleiseen naurahdukseen.

Merkel tarjosi kättään pöydän ääressä istuvalle Seehoferille, joka reagoi anteeksipyytävällä ilmeellä eikä vastannut kättelyaloitteeseen. Hän esitti sen sijaan kädellään hylkäävän eleen ja näytti hämmentyneeltä. Merkel astahti taaksepäin, nosti kättään ja näytti yllättyneeltä. Molemmat osoittivat eleillään ja liikkeillään tunnistavansa hankalan tervehtimistilanteen.

Lähellä olleet ihmiset reagoivat tilanteeseen naurahtamalla. Kahden poliitikon kohtaamista lähinnä ollut nainen liittyi tilanteeseen hymyilemällä ja luomalla keventävä ilmapiiriä. Lisäksi hän osoitti tunnistavansa ongelman kättelemällä itseään ja ravistamalla molempia käsiään yhdessä. Merkel nosti kämmenensä ylös ja osoitti näin ymmärtävänsä kättelystä kieltäytymisen.

Elehtimisten jälkeen osapuolet näyttivät olevan yksimielisiä siitä, että kättely pitää lopettaa koronan vuoksi.

Kosketus ei ole vain fyysistä

Tutkijat painottavat, että tervehtymisrituaalit ovat olennaisia sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle ja uusintamiselle. Ne eivät ole tärkeitä vain tervehtijöille itselleen vaan myös tilaisuuden muille osanottajille, jotka näkevät ja todistavat tervehdystä. Sen vuoksi myös koreografian muutokset ja niiden korjaustoimet ovat merkittäviä.

Tutkijat kertovat havainneensa, että kosketus ei ole vain fyysistä. Kun fyysinen kosketus tuli kielletyksi, ottivat ihmiset käyttöön muita keinoja kuten etätervehdyksiä, eleitä, naurua ja muita tapoja osoittaa tunteita.

Tutkijat arvioivat, että käsien ja kehon eleet, yhteiset naurunpyrskähdykset ja kasvojen ilmeet voivat muodostua merkittäviksi käyttäytymiskeinoiksi, jotka auttavat korjaamaan myös hämmentävät sosiaaliset tilanteet.

Poliitikkojen tervehtimistapojen lisäksi tutkijat havainnoivat myös ihmisten arkipäiväistä kanssakäymistä. Havainnot osoittavat, että ihmiset ovat kekseliäitä ja löytävät luovia tapoja ”koskettaa” toisiaan ilman fyysistä ihokosketusta.

Tutkimuksen tapausesimerkit ovat koronapandemian alkuvaiheesta maaliskuulta 2020, jonka jälkeen rajoitukset ja käytössäännöt ovat tiukentuneet huomattavasti.

Teksti: Heikki Laurinolli

Julia Katila, Yumei Gan, Marjorie H Goodwin: Interaction rituals and ‘social distancing’: New haptic trajectories and touching from a distance in the time of COVID-19. Sage Journals 2020.

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset