Itsenäisyys ja toimintakyky muovaavat suhdetta tekoälyyn
Tutkijat toteuttivat kaksi kyselytutkimusta ihmisen teknologiasuhteesta. Ensimmäiseen tutkimukseen vastasi noin 8 800 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä kuudesta Euroopan maasta (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia ja Puola).
Sekä myönteinen että kielteinen suhde tekoälyyn selittyi tutkimuksessa psykologisilla perustarpeilla. Erityisesti kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne muovasivat myönteistä suhdetta tekoälyyn. Suomalaisvastaajilla myös koettu itsenäisyys teknologioiden käytössä selitti myönteistä asennetta tekoälyä kohtaan.
Toinen tutkimus tarkasteli 18–80-vuotiaiden suomaisvastaajien (N=827) suhdetta tekoälyyn pitkittäisasetelmalla. Tutkijat havaitsivat, että autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvaessa positiivisuus kasvoi ja negatiivisuus tekoälyä kohtaan väheni. Tutkimus huomioi myös joukon erilaisia sosiaalisia ja psykologisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat asenteiseen yli ajan.
– Pitkittäistutkimuksen kahden mittausajankohdan kautta pystyimme tarkastelemaan koetun autonomian ja kyvykkyyden muutoksia. Itsenäisyyden ja kyvykkyyden tunteen kasvu näkyi sekä voimakkaampana positiivisuutena että heikentyneenä negatiivisuutena tekoälyä kohtaan, kertoo väitöskirjatutkija Jenna Bergdahl Tampereen yliopistosta.
Tieto asenteista voi ohjata käyttämään teknologiaa paremmin
Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa ajatellaan, että täyttyessään psykologiset perustarpeet vaikuttavat yksilön sisäiseen motivaatioon, tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalipsykologian moderni klassikkoteoria, itsemääräämisteoria, tarjosi Tampereen yliopiston tutkijoille viitekehyksen, jolla on selitysvoimaa teknologia-asenteisiin.
Aiempaa pitkittäistutkimusta ja vertailevaa tutkimusta tekoälyasenteista ja psykologisista perustarpeista ei ole. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka pureutuu suoraan psykologisten perustarpeiden ja tekoälyasenteiden yhteyteen.
Tutkimuksen tarve tietää ihmisten tekoälyasenteista ja -mielikuvista on merkittävä käynnissä olevan tekoälybuumin vuoksi.
– Ihmisillä on sekä toiveita että pelkoja tekoälyä kohtaan. Erilaisten tekoälyasenteiden ymmärtäminen voi johtaa näiden teknologioiden monipuolisempaan ja tehokkaampaan käyttöön sekä hyödyntämiseen, tutkija Bergdahl toteaa.
Tutkimuksen johtaja sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen korostaa tutkimuksessa ilmenneitä maaeroja, jotka avaavat mahdollisuuksia tekoälymurroksessa.
– Vaikka päätulokset perustarpeiden osalta olivat samansuuntaisia kaikissa kuudessa maassa, suomalaiset vastaajat olivat muita osallistuneita eurooppalaisia myönteisempiä suhteessaan tekoälyyn. Tekoälyn tuoman murroksen keskellä myönteisestä suhteesta tekoälyyn voi olla suomalaisille hyötyä, Oksanen huomioi.
Tutkimus toteutettiin osana Urbaanit utopiat ja dystopiat: Tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa -hanketta (Urban AI). Lisäksi tutkijat käyttivät Self & Technology -hankkeessa kerättyä aineistoa. Hankkeita johtaa professori Atte Oksanen.
Koneen Säätiö rahoittaa Urban AI -hanketta vuosina 2021–2024. Yhteiskuntatieteen ja taiteen yhdistävä hanke tarkastelee tekoälyn ihmisissä tuottamia mielikuvia urbaanissa todellisuudessa. Tutkijat selvittävät, millaisia tarpeita, toiveita ja pelkoja ihmisillä on suhteessa älykkääseen teknologiaan ja millaiseksi tulevaisuus voi muodostua. Self & Technology on professori Atte Oksasen kuuden maan EU-tutkimus, joka keskittyy eurooppalaisten itseymmärrykseen ja identiteettiin teknologisoituvassa maailmassa.
Tutkimusartikkeli
Bergdahl, J., Latikka, R., Celuch, M., Savolainen, I., Soares Mantere, E., Savela, N., & Oksanen, A. (2023). Self-determination and attitudes toward artificial intelligence: Cross-national and longitudinal perspectives. Telematics & Informatics, 82 (August), 102013, doi.org/10.1016/j.tele.2023.102013.
Lisätietoa:
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen [at] tuni.fi
050 318 7279
Jenna Bergdahl
jenna.bergdahl [at] tuni.fi
