Hyppää pääsisältöön

Eurooppalaiset nuoret kaipaavat nopeaa toimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja ilmastokasvatuksen parantamiseksi

Julkaistu 17.4.2024
Tampereen yliopisto
Tyttö kävelee vehreässä metsässä sininen reppu selässään. Hän kantaa suurta kasvin lehteä sateenvarjon tavoin päänsä päällä.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
CCC-CATAPULT-tutkimushankkeen selvityksen mukaan eurooppalaiset nuoret ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen eteen on tehtävä nopeasti jotain. Hankkeessa ilmenee lisäksi, että nuoret kokevat ilmastokasvatuksen hyvin yksipuolisena. Myös opettajat tunnistavat saman ongelman. Kouluihin toivotaan enemmän käytännönläheisyyttä sekä viestintätaitojen opetusta ja näkemystä toiveikkaammasta tulevaisuudesta.

CCC-CATAPULT (Ilmastokriisiä torjumassa: Nuorten toimijuus käytäntöihin vaikuttamisessa transformatiivisen oppimisen tukemana) on monitieteinen tutkimushanke, johon osallistui 15–18-vuotiaita nuoria Iso-Britanniasta, Irlannista, Italiasta ja Suomesta. Suomen osahanke toteutettiin Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa, ja sen rahoitti Suomen Akatemia. Hankkeessa tarkasteltiin nuorten ajatuksia ja kokemuksia ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta. Tutkimusta on tehty yhdessä nuorten kanssa jokaisessa maassa toimineiden nuorten toimintaryhmien avulla. 

Hankkeen tulokset osoittavat eurooppalaisten nuorten pitävän ilmastonmuutosta tärkeänä ongelmana, jonka eteen kaivataan nopeita toimia. Tulokset perustuvat laajaan kyselyaineistoon, fokusryhmähaastatteluihin ja työpajoihin.

— Tulosten mukaan nuoret ajattelevat, että aikuiset eivät toimi tarpeeksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi eivätkä he ymmärrä ongelman vakavuutta yhtä hyvin kuin nuoret, Tampereen hankkeen vastuullinen johtaja Inkeri Rissanen kertoo. 

Tutkimushankkeessa todettiin, että nuoret kokevat olevansa vastuussa ilmastonmuutoksen ratkaisemisesta, vaikka he ovat perineet ongelman edelliseltä sukupolvelta. Vastuu tuntuu monista myös turhauttavalta. Nuoret kokevat, ettei heillä itsellään ole valtaa ja mahdollisuuksia toimia, toisin kuin aikuisilla. Nuoret toivovat, että yhteiskunta mahdollistaisi ekologisemman elämäntavan, ja että ratkaisut eivät olisi yksilöiden valintojen varassa.

Koulujen ilmastokasvatus toistaa itseään

Tutkimuksessa havaittiin eroavaisuuksia ilmastonmuutokseen suhtautumisessa eri maiden nuorten välillä. Suomessa tutkimukseen osallistui nuoria Tampereen alueelta. He eivät pitäneet ilmastonmuutosta yhtä merkittävänä ongelmana ja eivät myöskään ilmaisseet niin suurta kiinnostusta ilmastotoimintaan kuin muiden hankemaiden nuoret. Tästä huolimatta Suomessa hankkeeseen osallistuneet nuoret itse ajattelivat tietävänsä riittävästi, eivätkä siis kokeneet tarvitsevansa enempää tietoa.  

Rissasen mukaan nuorten kokemus vähäisestä tiedontarpeesta nähdään olevan yhteydessä siihen, että nuoret kokevat saman tiedon toistuvan vuodesta toiseen koulujen opetuksessa. Tyytymättömyyttä ilmastokasvatukseen ilmeni kaikilla hankemaiden nuorilla. Opetus koettiin tylsäksi, itseään toistavaksi ja ongelmakeskeiseksi. Lisäksi nuoret kokevat, että opettajat eivät tiedä riittävästi ilmastonmuutoksesta eivätkä ole välttämättä kovin kiinnostuneitakaan aihepiiristä. Hankkeessa ilmeni, että nuoret kaipaisivat opetusta, jossa käsitellään enemmän ilmastonmuutoksen ratkaisuja sekä heille itselleen merkityksellisiä teemoja.

— Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijat olisivat kiinnostuneita tutustumaan erityisesti oman alansa ilmastotyöhön, tutkija Essi Aarnio-Linnanvuori sanoo.
Nuoret toivoivat ilmastokasvatukseen keskustelevaa avointa ilmapiiriä: monet pitävät ilmastokriisiin liittyviä katsomuksellisia ja filosofisia kysymyksiä kiinnostavina, ja ovat kiinnostuneita oppimaan monipuolisia vaikuttamisen taitoja.

Opettajat tarvitsevat tukea vastatakseen nuorten tarpeisiin

Hankkeessa selvisi, että myös opettajista ilmastokasvatus on ongelmallista. He jakoivat nuorten kanssa kokemuksen siitä, että opetushenkilöstö tarvitsee enemmän koulutusta aihepiiristä. Opettajat toivovat myös selkeyttä oppiaineiden väliseen työnjakoon ilmastonmuutoksen käsittelyssä. Ilmastonmuutokseen liittyvien arvolatautuneiden kysymyksien käsittelyyn kaivataan lisäksi tukea. Opettajat nostivat myös esiin ilmastoasioiden yhteydessä nuorissa ilmenevät erilaiset tunteet. Niiden rakentavaan käsittelyyn tarvittaisiin tukea ja osaamista.

Hankkeen tutkijan Anette Mansikka-ahon mukaan kokonaisvaltaisen ja moninäkökulmaisen ilmastokasvatuksen kehittäminen on tärkeää myös siksi, että nuorten välillä on suuria eroja.

— Osa kokee esimerkiksi kovaa ilmastoahdistusta samalla kun toisista tuntuu, että ilmastonmuutoksen katastrofaalisuudella mässäillään, hän kertoo.
Tutkimus osoittaa, että tarvitaan tapoja luoda toivoa ja tuoda aihe lähelle erilaisista taustoista tulevien nuorten omaa arkea. Ilmastotoimijuutta voi olla yhtä monenlaista kuin on nuoriakin, ja tämän moninaisuuden tunnistaminen ja tukeminen ilmastokasvatuksessa on tärkeää.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen ja sen tuloksiin CCC-CATAPULT-verkkosivuilla (sivusto englanniksi)

Kirjoittaja: Marianna Urkko