Hyppää pääsisältöön

Eläkejärjestelmän pitää sopeutua syntyvyyden laskuun

Julkaistu 29.5.2019
Tampereen yliopisto
Lasse Koskinen/ Kuva: Jonne Renvall
Vakuutustieteen professori Lasse Koskinen ei ottaisi eläkeläisille luvattua vappusatasta käyttöön. Hän toivoo, että eläkeläisille annettaisiin vain sellaisia lupauksia, joista voidaan pitää kiinni.
Vakuutusprofessori Lasse Koskinen arvioi Eläketurvakeskuksen pyynnöstä eläkkeiden pitkän aikavälin ennusteraportin.

Suomen eläkejärjestelmä on nyt kunnossa, mutta syntyvyyden lasku aiheuttaa sopeutuspaineita pitkällä aikajänteellä.

– Jos syntyvyyden lasku ei kompensoidu muilla tavoilla, niin sitä on seurattava ja siihen on tartuttava, sanoo Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Lasse Koskinen.

Aktuaariyhdistys valitsi Eläketurvakeskuksen pyynnöstä Lasse Koskisen arvioimaan maaliskuussa julkaistua eläkkeiden ennusteraporttia, jonka aikajänne yltää 2080-luvulle saakka.

Koskisen mukaan Eläketurvakeskuksen raportti on korkeatasoinen ja sen tulokset ovat luotettavia ja olennaisia. Pieniä kehitysehdotuksia ja korjauksia kuitenkin löytyi.

– Ennusteen epävarmuutta voisi täsmentää ja raportin esitystapaa voisi miettiä. Kyllä se hyvin ymmärrettävä on, mutta tällaiset eläkeraportit pakkaavat olemaan aika raskaslukuisia. Kehitettävää löytyy, Koskinen sanoo.

Eläkejärjestelmän uhkatekijät pieniä

Suomen eläkejärjestelmä on valmistautunut ihmisten eliniän pitenemiseen sillä, että eläkkeelle siirtymisikää korotetaan asteittain.

Lasse Koskinen pitää varautumista eliniän pitenemiseen hyvänä asiana, mutta hän huomauttaa, että uusia muutoksia saattaa tulla myös syntyvyyden laskun seurauksena.

– Aina voi sattua yllättäviä asioita, mutta koen silti, että tällä hetkellä eläkejärjestelmällä ei ole mitään erityisiä uhkatekijöitä eikä se ole erityinen rasite meidän yhteiskunnalle. Siinä mielessä asiat ovat kunnossa.

Koskinen muistuttaa, että Eläketurvakeskus on itse nostanut ongelmat esiin. Niin se teki eläkepommikeskustelun yhteydessä ja niin se on tekemässä myös syntyvyyden laskun vuoksi.

Yhtenä tulevaisuuden ongelmana ja pohdinnan aiheena Koskinen pitää yrittäjäeläkkeitä, joiden rahoitusta valtio on joutunut auttamaan koko ajan hieman lisää.

– Se on hankalasti ratkaistava ongelma, että monet yrittäjät ovat varautuneet huonosti eläkepäiviinsä.

Lakisääteinen eläke jää monilla yrittäjillä matalaksi, koska yrittäjät pystyvät itse sääntelemään työtulojaan ja eläkemaksujen määrää. Moni mitoittaa sen vuoksi eläkemaksunsa alakanttiin. Pieniä eläketuloja on vaikea paikata, jos yrityksellä ei ole myyntiarvoa eläkkeelle siirtymisen hetkellä. Ongelma koskee nimenomaan pienituloisia yrittäjiä.

Ratkaisuvaihtoehdot ovat huonoja. Yrittäjäeläkkeitä ei ole hyvä hoitaa valtion tuella eikä yrittäjiä ole myöskään hyvä pakottaa maksamaan itselleen parempaa eläkevakuutusta.

Yksityisen sektorin työeläkkeet huolena

Syntyvyyden lasku aiheuttaa eläkejärjestelmälle maksupaineita, mutta aivan lähivuosien ongelmia ne eivät ole. Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan eläkemaksuja olisi korotettava yli 25 prosenttiin palkoista, mutta vasta 2050-luvulla.

– Kun huomioimme kaikki mahdolliset eläkejärjestelmän osat eli kuntien, valtion ja yksityisen sektorin, niin itse asiassa siihen ei niin merkittävää maksupainetta tulekaan. Se menee niin, että toisessa kulut suurenevat ja toisessa pienenevät. Kokonaisuus pysyy suhteellisen stabiilina. Valtion työeläkkeitä maksetaan hetken aikaa tosi isolla rahalla, ja sitten ne tulevat jatkossa pienenemään, Lasse Koskinen sanoo.

Huolenaiheena Koskinen pitää yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää, jonka maksuihin on tulossa merkittävää nousupainetta.

Eläkemaksun korotuspaine on Koskisen mukaan ikävä asia, kun siihen yhdistyy huoltosuhteen heikkeneminen, joka vaikuttaa kaikkiin muihinkin yhteiskunnan menoihin kuten sosiaalimenoihin.

Nousupaineen ajoittuminen ennustehorisontin loppupuolelle noin vuoden 2070 tienoille tarkoittaa sitä, että väliin mahtuu paljon epävarmuustekijöitä.

– Ajoissa pitää toimia, mutta ei liiankaan ajoissa. Tämä on harkinnan paikka. Mitä aikaisemmin aletaan toimia tällaisen rahoitusongelman kanssa, niin siitä tulee korkoa korolle niin, että ongelma hoituukin pienemmällä vaivalla.

Ratkaisukeinojakin on jo tarjottu. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ehdotti harkittavaksi, että asia hoidettaisiin perimällä tarvittaessa ylimääräistä eläkemaksua vanhemmalta ikäluokalta.

Sijoitustuotot eivät ongelma

Työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva siten, että osa eläkerahasta maksetaan tulonsiirtona töissä olevilta ja osa maksetaan rahastojen tuotoilla.

Rahastojen merkitys kasvaa väestökehityksen vuoksi, kun töissä käyviä maksajia on entistä vähemmän. Rahastotuotot kompensoivat palkansaajien määrän laskua.

Rahastotuotot voivat vaihdella huomattavasti. Lasse Koskinen sanoo, että vaihtelusta huolimatta voidaan ennustaa tarkastikin se, kuinka paljon hajautettu rahastosalkku tuottaa.

Aika ajoin nousee paniikki siitä, että eläkerahat on sijoitettu huonosti, kurssit romahtavat ja eläkerahat menetetään. Koskinen ei pidä huolta todellisena.

– En koe sijoitusmaailmaa suurimmaksi huolenaiheeksi, vaikka siellä on jonkun verran heilahteluja.

Koskinen pitää sijoitustuottojen sijasta suurena asiana eläkkeiden kannalta esimerkiksi työllisyyskehitystä. Työllisyyteen ja huoltosuhteen heikkenemiseen liittyvät ongelmat eivät koske vain eläkejärjestelmää vaan koko yhteiskuntaa.

Koskinen rauhoittelee muutenkin niitä, joita eläkevarojen riittävyys huolestuttaa.

– Eläkejärjestelmä on kohtaisen hyvässä tasapainossa. En näe siinä suurta ongelmaa, jos sitä vertaa vaikkapa sosiaaliturvan menojen kasvuun, Koskinen sanoo.

Eläkeläisille vain niitä lupauksia jotka pitävät

Suomessa käydään toisinaan kiivastakin eläkekeskustelua. Senioriliike on vaatinut eläkeindeksin muutosta, jonka on pelätty syövän työeläkevarat 2060-luvulle mennessä. Nuoren ikäluokan kapinaliike taas nostattaa huolta siitä, että nuoret joutuvat maksamaan suurten ikäluokkien itselleen junailemat eläkkeet.

Lasse Koskinen sanoo, että Eläketurvakeskuksen raportin perustella voi vetää sen johtopäätöksen, että nyt on vähemmän jaettavaa kuin aiempien arvioiden mukaan. Vaikka jaettavaa on vähemmän, niin ei eläkkeitä pidä mennä leikkaamaankaan.

– Sellainen vakiintunut tulkinta on, että ansaittu eläkeoikeus on perustuslain suojaama. Eläkkeiden leikkaus olisi samanlainen asia kuin mentäisiin kansalaisten pankkitilille ja todettaisiin, että otetaan sieltä rahaa pois, Koskinen sanoo.

Eläkkeiden kerrytyssääntöihin voidaan Koskisen mukaan puuttua, ja indeksisidonnaisuudessa on pelivaraa.

– Suurin osa eläkeläisistä ei enää tienaa eikä saa korkeaa eläkettä. Ei heillä ole työssä olevien tapaan mahdollisuutta kompensoida omaa talouttaan tekemällä lisää töitä.

Koskinen toivoo, että eläkeläisille esitettäisiin vain sellaisia lupauksia, joista voidaan pitää kiinni.

Onko demareiden vappusatanen sellainen lupaus, josta voidaan pitää kiinni?

– Suhtaudun kaikkiin noihin ylimääräisiin tarjouksiin sillä asenteella, että kun näkymä on se, että pikemminkin ollaan lykkäämässä vähän liikaa maksurasitetta tulevaisuuden nuorille, niin hyvin tarkkana saa olla, Koskinen vastaa.

Eli et ottaisi vappusatasta käyttöön?

– En varmaan ottaisi. Jos halutaan estää eläkeläisten köyhyyttä, niin on tehokkaampiakin tapoja kohdentaa se tiettyyn ryhmään kuin jakaa se mekaanisesti.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2019. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2019.