Hyppää pääsisältöön

Digitaalisuus ui sisään kaikkeen osaamiseen: digikompassi ohjaa Pirkanmaata Euroopan kärkiosaajaksi

Julkaistu 13.6.2022
Tampereen ammattikorkeakoulu
Sinisävyinen digitaalinen kompassi
Digitalisaatio myllää niin osaajien kouluttamista kuin julkisen sektorin ja yritysten toimintaakin. Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen on tyytyväinen siitä, että maakunnassa ymmärretään datatalouden mahdollisuudet. Eri oppiasteet ja alueelliset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteiset tavoitteet on nyt määritetty digikompassissa, joka on yksi TAMKin ja Pirkanmaan liiton toteuttaman InnoHEIs-hankkeen lopputuotoksista.

− Otamme tämän tosissamme, jotta menestymme. Suomessa on systeeminen toimintatapa ja digiosaamista, mutta tavoitetasomme voisi olla kunnianhimoisempi. Pirkanmaan digikompassi on alueellinen täsmäisku ja olen ylpeä siitä, että meillä on lähdetty tekemään tätä työtä, Ahonen painotti Pirkanmaan liiton ja hankkeen järjestämässä toukokuisessa digikompassitilaisuudessa.

Pirkanmaan liiton Petri Räsänen toteaa, että menossa on EU:n digitaalinen vuosikymmen, jolle alueellinen digikompassi osoittaa suunnan. Kompassia tehdään ja sovelletaan maakunnassa yhdessä ja myös sen tuloksista nautitaan yhdessä.

Digitavoitteisiin on löydetty oma pirkanmaalainen näkökulma

Räsäsen mukaan neljä vahvaa asiantuntijaryhmää on nyt määritellyt maakunnan digitaaliset tavoitteet. Infrastruktuurityöryhmän puheenjohtaja Pauli Kuosmanen Tampereen yliopistosta toteaa, että ei ole ollut aivan helppoa miettiä tavoitteita tästä hetkestä 10 vuotta eteenpäin.

− Tutkimus- ja kehitysinfraan liittyviä pirkanmaalaisia tavoiteteemoja on useita; haluamme, että maakunnasta tulee mikroelektroniikan eurooppalainen osaamiskeskittymä, tietoliikenteen luotettujen sovellusten edelläkävijä ja reunalaskennan osaaja.

Yritysten digitaalista murrosta pohtineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Irene Impiö Tampereen kaupungilta sanoo, että alueen yritysten kokonaistilannetta selvitetään vielä. Impiön vetämän asiantuntijaryhmän tavoiteteemoja ovat digikyvykkyys, datatalous ja kasvuekosysteemit.

Business Tampereen Seppo Haataja luotsaa julkisia digitaalisia palveluja pohtivaa asiantuntijaryhmää, jonka pääteemoja ovat ihmiskeskeiset digipalvelut ja digisuvereenit julkistoimijat. Neljännen asiantuntijaryhmän käsittelyssä on digitaalinen osaaminen.

– Meidän tulee varmistaa digiosaajien riittävä määrä, digiosaamisen moninaisuus ja kansalaisten digitaidot, sanoo ryhmän puheenjohtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista.

Valtava yhteiskunnallinen voimainponnistus monella rintamalla

Digipalvelujen käyttäminen yleistyy ja digitavoitteiden saavuttaminen vaatii isoja yhteisiä ponnisteluja. Peruskoulussa on jo vahva digitaalisen oppimisen pedagogiikka ja ICT-alan korkea- ja keskiasteen koulutus lisääntyy. Haatajan mukaan Pirkanmaan ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tiivis yhteistyö on huomattu ministeritasollakin.

− Tärkeää ei ole, millaista osaamista mistäkin oppilaitoksesta syntyy, vaan tärkeätä on osaamisen kohdentaminen. Yritykset tarvitsevat substanssiosaajia. Ne rekrytoivat 1000 uutta osaajaa joka vuosi, joten potentiaalia löytyy.

Digiosaamisessa korostuu moninaisuus

Pirkanmaalle tarvitaan jatkossa 50 000−60 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Oppilaitoksissa on lisätty kansainvälisten opiskelijoiden määrää.

− Koodareita tarvitsevat kaikki, mutta bisneksen kehittämisessä syvällisemmät osaajat ovat ytimessä. Ulkomaisten ICT-ammattilaisten määrää pitää kasvattaa viisinkertaiseksi ja naisten osuutta 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 40−50 prosenttia opiskelijoista olisi naisia. Tekniikan alalla naisten osuus on noussut, mutta Pirkanmaalla on vielä tehtävää, Haataja toteaa.

Teknologiateollisuuden Marjo Ollikainen painottaa sukupuolisen ja etnisen diversiteetin merkitystä koulutukseen ja liiketoimintaan. Tekniikka on yhä useamman naisen valinta. Koko Suomessa teknologiateollisuuden osaajatarve on 130 000 uutta osaajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Heistä 60 prosentilla pitää olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen, ja 40 prosentilla ammatillista osaamista.

Omista kokemuksistaan kertoi Iranista Suomeen muuttanut Samaneh Ammari. Hän teki maisteriopintonsa Suomessa ja työskentelee nyt Nokia Oyj:ssä mikropiirien suunnittelijana. Osallistujat totesivat Ammarin olevan integroitumisen malliesimerkki, joita tarvitaan tuhansia lisää.

Perusasiat kuntoon: koulutus, toimiva TKI-infrastruktuuri ja rahoitus

− Kun kaikki alat kärsivät osaajapulasta ja kilpailevat samoista osaajista, työnantajakuvan ja alan imagon merkitys korostuvat. Teknologiateollisuus ry tekee tämän eteen kovasti töitä, Impiö toteaa.

Teknologia-alan houkuttelevuuden ja harjoittelupaikkojen lisäämisen ohella tarvitaan toimiva tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuuri sekä rahoitusta sen kehittämiseen. Maakunnassa on hyviä infroja jo nyt, mutta niitä pitää edelleen vahvistaa. Yritysekosysteemi on mukana näissä teemoissa myös jatkossa. Iso tavoite on tuotannollisen toiminnan aikaansaaminen.

− Pirkanmaalla on hyvä maine, meillä on koneenrakennusta ja ICT:tä. Tänne on tietoisesti hakeutunut paljon kansainvälisiä yrityksiä kasvattamaan ja kehittämään toimintaansa. Investointeja tarvitaan lisää, ja siinä Business Tampere on tehnyt hyvää työtä, sanoo Peer Haataja.

Digitaalisia missioita Business Finlandilla vetävä Janne Järvinen painottaa diginatiiviajattelutapaa, digitaalisia kompetensseja ja digitaalista kilpailukykyä. Ne tuovat digitaalisuuden entistä kiinteämmäksi osaksi yritystenkin tekemistä. Digitalisaatiossa pitää huomioida myös ihmisten hyvinvointi ja kestävä kehitys, digikyvykkyyksillä voidaan edistää myös keke-tavoitteita.

Mistä löytyy seuraava pirkanmaalainen yksisarvinen?

− Seuraava pirkanmaalainen yksisarvinen syntyy johonkin sellaiseen, joka pureutuu maapallon viheliäisiin ongelmiin, ilmastokriisiin ja turvallisuuteen, ennustaa Impiö. Hänen mukaansa yksisarvinen syntyy, jos me nostamme Pirkanmaan Euroopan digiosaamisen kärkeen.

Digikompassitilaisuuden jälkeen InnoHEIs-hankkeen sidosryhmien edustajat kokoontuivat vielä kuulemaan hankkeen avaintuotoksista. Projektipäälliköt, Tampereen ammattikorkeakoulun Hanna-Greta Puurtinen ja Pirkanmaan liiton Marja-Riitta Mattila-Nurmi, ovat syystäkin tyytyväisiä.

− On hienoa, että pian päättyvä InnoHEIs-hanke jää elämään digikompassissa. TKI-infrat ovatkin jo osana toimintamalleja, teollisia ekosysteemejä ja Pirkanmaan liiton strategista kehitystoimintaa. InnoHEIs-viestikapula siirtyy ja aktiivinen alueellinen yhteistyö jatkuu!

 

Tilaisuuden tallenne on nähtävissä: https://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa-euroopan-digiosaamisen-karkeen-digitaalinen-kompassi-tilaisuus-23-5-striimaus/

Aiheesta InnoHEIs-hankkeen verkkosivuilla aiemmin julkaistu uutinen: Digitaalinen kompassi luotsaa alueita digitaaliselle vuosikymmenelle – Pirkanmaalla halutaan kurkottaa Eurooppaan

Lisätiedot:

Hanna-Greta Puurtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu, hanna-greta.puurtinen [at] tuni.fi

Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto, marja-riitta.mattila-nurmi [at] pirkanmaa.fi


Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Shutterstock