Arviointitutkimus: 9.-luokkalaisten osaaminen on laskenut – myös kouluun liittyvät asenteet ovat muuttuneet kielteisemmiksi

Tuoreessa oppimaan oppimisen arvioinnin ensitulosraportissa tarkastellaan, miten yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden osoittama osaaminen ja koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ovat muuttuneet vuodesta 2001 alkaen.

Vuoden 2024 arviointitulosten mukaan sekä oppilaiden osoittama osaaminen että oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi, kun verrataan ensimmäiseen arviointiajankohtaan (2001) ja viimeisimpään vastaavaan arviointiin (2017). 

Samalla oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet sekä osaamisessa että uskomuksissa. Lisäksi oppilaiden uskomuksissa on vuosien 2017 ja 2024 välillä tapahtunut selkeä rakenteellinen muutos: oppilaiden myönteinen suhtautuminen kouluun on heikentynyt huomattavan paljon. Samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut. 

– Havaitut muutokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia kaikissa osallistuneissa kouluissa sekä sukupuolen tai sosioekonomisen taustan mukaisissa ryhmissä. Sattumausko on kuitenkin vahvistunut pojilla hieman enemmän kuin tytöillä, professori Mari-Pauliina Vainikainen avaa tuloksia.

Vainikainen kertoo, että koulujen väliset erot ovat olleet Suomessa ennenkin valtakunnallisella tasolla hyvin pieniä, ja ne ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina kuin vuonna 2017. Luokkien väliset erot ovat hieman suurempia kuin koulujen väliset erot, mutta tutkimuksen mukaan ne ovat nyt jopa hieman pienentyneet vuoteen 2017 verrattuna.

Tulosten taustalla voi vaikuttaa kokemus hallinnan menetyksestä

Tutkijoiden mukaan oppilaiden osoittaman osaamisen lasku ja koulunkäyntiin liittyvien uskomusten heikentyminen johtuu todennäköisesti useista eri tekijöistä. 

Kahden viimeisen arviointikierroksen välillä ollut koronapandemia. Lisäksi Ukrainan sota on osalla nuorista saattanut vahvistaa kokemuksia maailman ennakoimattomuudesta. 

Vainikainen kertoo, että oppilaiden itsearvioissa tämä voi näyttäytyä tietynlaisena hallinnan menetyksen kokemuksena.

– Koulun arjessa olisi tärkeää pohtia, miten maailman tapahtumista huolimatta koulussa onnistuttaisiin ylläpitämään turvallista ja rauhallista oppimisilmapiiriä, jossa kaikilla oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa ja koulumenestykseensä, Vainikainen sanoo.

– Koulutus on väylä työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen, minkä vuoksi koulutususkon vahvistaminen on erittäin tärkeää myös opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta, hän jatkaa.

Osa oppilaista välittää koulunkäynnistä ja opittavista asioista aiempaa vähemmän

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat myös, että moni koulussa heikosti menestyvä oppilas ei sitoudu koulutyöhön suoraan liittymättömien arviointitehtävien tekemiseen kunnolla. 

Tutkijoiden mukaan oppilaiden uskomusrakenteiden muutokset viittaavat siihen, että ainakin osalla oppilaista näin tapahtuu koulutyössä yleisemminkin eikä moni oppilas koe koulunkäyntiä ja koulussa opittavia asioita yhtä tärkeäksi kuin samojen koulujen oppilaat aikaisempina vuosina. 

– Osaamistason kohottamiseen tähtäävissä toimenpiteissä on siis tärkeä ottaa huomioon myös oppilaiden asenteisiin, uskomuksiin sekä koulun ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin vaikuttaminen, Vainikainen sanoo.

Osaamisen ja uskomusten muutokset kytkeytyvät laajoihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin

Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaita voidaan sitouttaa koulutyöhön esimerkiksi oppimisen aikaisen palautteen avulla. Tulokset osoittavat myös, että koulujen välillä on eroja yhteisissä käytänteissä sekä henkilöstön keskinäisessä luottamuksessa. 

Vainikainen kertoo, että tutkimushankkeen tuloksista voidaan päätellä osaamisen ja uskomusten muutosten kytkeytyvän laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin koulu yksin ei voi vaikuttaa. 

– Oppimistulosten laskun pysäyttäminen on siis haaste, johon on tartuttava yhteiskuntamme useilla eri osa-alueilla samanaikaisesti ja se on ratkaistava eri hallinnonalojen yhteistyöllä, hän sanoo.