Yhteistyö

Ammattikorkeakouluissa tarvitaan monenlaista tukea ja yksilöllistä ohjaamista

Maija Joensuu
Opiskelijoiden joukko moninaistuu yhä enemmän ja heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa, haasteisiinsa ja elämäntilanteisiinsa tarvitaan monenlaista tukea. Varsinkin koronan ja etäopintojen aikana tuen tarpeet ovat lisääntyneet.

Osalle opinnot voivat tuottaa vaikeuksia oppimisvaikeuksien tai elämäntilanteen vuoksi. Toiset taas tarvitsevat tukea opintojen ja työllistymisen edistämiseksi. 

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan moninaista työvoimaa, ja kaikilla tulee olla mahdollisuus työhön ja hyvään elämään. Tämä vaatii opettajilta ja ohjaajilta vahvaa uraohjaustaitojen osaamista, vaikka erilaisia palveluja on aiemminkin ollut jo saatavilla, kertoo TUURA-hankkeen projektipäällikkö Maija Joensuu Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Yksilöllisiä tarpeita huomioivia palveluja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Tämä puolestaan edellyttää tietoisuuden lisäämistä ammattikorkeakouluissa. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoima TUURA – Tukea urapolulle -hanke, on vastannut tähän haasteeseen ja kehittänyt valmiuksia edistää tukea tarvitsevien opiskelijoidensa työllistymistä. Se on toteutettu yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

Menetelmät, harjoittelu ja urataidot hankkeen hedelminä

Hankkeessa kartoitettiin tukea tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden erityistarpeita työllistymisen tukemisessa. Lisäksi siinä kartoitettiin uraohjausta ja sitä, miten opiskelijat sen kokivat. Opiskelu- ja työelämävalmiuksia sisältävä opintokokonaisuus soveltuu kaikille opiskelijoille, mutta kartoituksen perusteella kehittämisessä on huomioitu erityisesti tukea tarvitsevien opiskelijoiden näkökulma sekä panostettu toteutuksen saavutettavuuteen. Askeleita urapolulla -opintokokonaisuus toteutettiin myös englanninkielisenä Steps in My Career Path. 

Opintokokonaisuus järjestetään pääosin verkossa, mutta siihen voi liittää henkilökohtaista ohjausta joko kasvokkain tai verkon kautta. Opintokokonaisuutta pilotoitiin mukana olleilla tutkinto-ohjelmilla, mutta se rakennettiin siten, että ne soveltuvat kaikkien alojen opiskelijoille. 

Tämä oli mielestäni hankkeen suurin ponnistus, koska haasteena oli se, että siinä piti pyrkiä riittävän yleiseen tasoon, jotta se soveltuisi eri alojen opiskelijoille ja huomioi yksilölliset tuen tarpeet, mutta kuitenkin pysyisi ehjänä kokonaisuutena. Opettajien on mahdollista lisätä itse alakohtaista aineistoa mukaan, Joensuu kuvailee.

Vähintään yhtä merkittäväksi päätuotteeksi kehitettiin verkko-opintojakson rinnalle harjoittelujaksoihin liittyvät oppaat, kehittämistoimenpiteet ja aineistot harjoittelunohjaajille, opiskelijoille sekä työelämän edustajille. 

Jokaisella korkeakoululla on omat harjoitteluun liittyvät ohjeistuksensa, mutta tämä on tehty lisävinkeiksi ja tsempeiksi, jos on tarvetta lisätuelle. Teimme podcasteja ja stepit, miten mennä eteenpäin, Joensuu sanoo.

Jari Klemola Humanistisesta ammattikorkeakoulusta korostaa opintoihin kuuluvan harjoittelun asemaa avaimena työelämään. Klemolan mukaan uraohjaus käsitteenä voidaan myös avata paremmin opiskelijoille jo opintojen alkuvaiheessa opintoihin nivoen. 

Oppaat harjoitteluun tehtiin tukea tarvitsevien tarpeisiin ja tarjoamaan lisätukea harjoittelun eri osapuolille silloin, kun sitä tarvitaan harjoittelun johonkin osaan. Oppaat harjoitteluun on saatavilla suomeksi ja englanniksi, Klemola Humakista kertoo. 

Klemolan mukaan harjoittelun onnistuminen korreloi hyvin myös työelämään siirtymisen kanssa. Hankkeessa kehitetyt uraohjauksen menetelmät ja oppaat on otettu myös Humanistisen ammattikorkeakoulun vakiintuneeseen käyttöön.  

Kirsi Paavola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta nostaa esille hankkeessa kokeiltujen simulaatioiden hyvän palautteen. 

Ulkomaalaistaustaisille sairaanhoito-opiskelijoille kehitimme työnhakutaitoja työhaastattelutilanteista koostuvien simulaatioiden avulla. Käytämme niitä jatkossakin uraohjauksen tukena, Paavola sanoo.

Tietoisuuden viemistä ja ajattelun herättämistä

TUURA-hanke on nyt päättymäisillään, mutta onneksi sen hedelmistä voidaan nauttia vielä hankkeen päätyttyä. 

Verkko-opintojakso ja harjoittelun oppaat jäävät elämään hankkeen jälkeenkin, samoin uraohjauksen menetelmät. Lisäksi HAMKissa ja TAMKissa on kokeiltu myös vertaismentorointia. Humakissa kehitettiin vahvasti alumnitoimintaa hankkeen tiimoilta ja näiden lisäksi hankkeessa toteutettiin jonkin verran muita toimintoja, kuten TAMKin uraohjauksen matalan kynnyksen pajoja, jotka olivat kaikille opiskelijoille avoimia. Ne on otettu jo osaksi TAMKin työelämäpalvelujen tarjontaa, iloitsee Joensuu.

Joensuu toivoo, että hanke edistää myös monimuotoisen työyhteisön ajatuksen viljelemistä. Ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstö voivat tiedostaa entistä paremmin opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja niistä kumpuavat tarpeet. Tämän saman toiveen hän esittää myös työnantajien suuntaan. 

Jokainen meistä voi olla hyvä työntekijä, vaikka olisikin joitakin haasteita sillä hetkellä elämässään, Joensuu sanoo. 

 

Lisätietoa:

TUURA – Tukea urapolulle -hankkeen tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulutuksen valmiuksia edistää tukea tarvitsevien opiskelijoidensa työllistymistä. Hanke on käynnistynyt 1.4.2018  ja päättyy 31.12.2020. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

 

Maija Joensuu, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, puh. 040 648 6306, maija.joensuu [at] tuni.fi ()

Jari Klemola, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, puh. 0400 349 359, jari.klemola [at] humak.fi ()

Kirsi Paavola, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, p. 040 830 0405, kirsi.paavola [at] seamk.fi ()


 

Teksti: Arja Lundan

Kuva: Saara Lehtonen

Uusimmat uutiset kategoriassa Yhteistyö

Uusimmat uutiset