Tiedote | Tutkimus

Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä

Julkaistu 22.4.2025

Tampereen yliopisto

Tyylitelty maailmankartta vihreissä ja punertavissa väreissä.

Psykologian emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki johti tutkimusta, joka osoittaa altistumisen aseiden sisältämille raskasmetalleille olevan yhteydessä lapsen varhaiskehityksen ongelmiin. Tutkimukseen osallistui palestiinalaisäitejä ja -vauvoja vuoden 2014 Gazan sodan oloissa.Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Tuore psykologian alan tutkimus osoittaa, että myrkyllisten metallien korkeat kuormitukset sekä äideillä että vastasyntyneillä ovat yhteydessä lapsen varhaiskehityksen ongelmiin.

Tutkimus kohdistui siihen, miten sotaolosuhteissa tapahtuva raskaudenaikainen altistuminen myrkyllisille metalleille vaikuttaa sensomotoriseen, kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen vauvaiässä sekä millainen rooli imetyksellä on altistumisessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin altistumista karsinogeenisille (syöpää aiheuttavat), neurotoksisille (hermoston haittavaikutus) ja teratogeenisille (sikiönkehitystä vahingoittava) metalleille sotaoloissa. Terveydelle haitallisia raskasmetalleja ovat esimerkiksi kromi, volframi, uraani ja elohopea, joiden pitoisuudet mitattiin tutkimuksessa synnyttävien äitien ja vastasyntyneiden hiuksista.

Tutkimustulokset osoittivat, että äitien ja vastasyntyneiden korkeat myrkkymetallipitoisuudet ennustivat vauvan kehitysongelmia 6 ja 18 kuukauden iässä. Vaikeuksia esiintyi vauvojen sensomotorisissa, kognitiivisissa ja sosiaaliemotionaalisissa taidoissa, kuten aistitoimintojen ja liikkumisen hallinnassa, kielellisessä kehityksessä ja tunnesäätelyn oppimisessa.

Sekä äideillä että vastasyntyneillä yhteys havaittiin karsinogeenisille metalleille altistuttaessa. Äideillä lisäksi neurotoksisten metallien ja vastasyntyneillä teratogeenisten metallien korkeat pitoisuudet olivat yhteydessä vauvan kehitysongelmiin.

Sotaoloissa vauva jää paitsi imetyksen hyviltä vaikutuksilta

Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tapahtuvaa imetystä pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, äidin ja lapsen väliselle suhteelle, ja sen katsotaan suojaavan monilta kehitysriskeiltä.

– Sota-alueilla uuden sukupolven teknologian aseiden sisältämät myrkylliset metallit aiheuttavat terveysriskejä siviileille, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja raskaana olevat naiset. Koska imetyksellä on useita suotuisia vaikutuksia, halusimme tutkia sen roolia myrkkymetalleille altistumisessa, toteaa Tampereen yliopiston psykologian emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki.

Aiemmin sotaolosuhteissa on tutkittu yksittäisten myrkkymetallien, kuten valkoisen fosforin ja köyhdytetyn uraanin, yhteyttä raskauskomplikaatioihin tai vastasyntyneiden terveyteen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa äidin ja vastasyntyneen hiusnäytteistä testattiin syntymähetkellä yhteensä 18 myrkyllistä metallia. Tutkimus tuo uutta tietoa vauvaiän kehityksestä sotatraumoja kokeissa perheissä myös analysoimalla imettämisen merkitystä.

Tutkimustulosten mukaan myrkyllisille metalleille altistuminen vaikutti kielteisesti imetykseen. Äidin korkeat karsinogeenisten ja neurotoksisten metallien tasot olivat yhteydessä imetyksen intensiteetin ja keston vähenemiseen. Riittämätön imetys puolestaan vahvisti metallien kielteisiä vaikutuksia vauvojen kehityksessä.

– Aseissa ja pommeissa käytettävät myrkylliset metallit voivat häiritä optimaalista imetystä, joka on yksi luonnollisesti suojaavista toiminnoista vauvaiässä. Tämä vaikutus muistuttaa meitä siitä, että sodan julmuuksien seuraukset eivät rajoitu ainoastaan uhreihin tai eloonjääneisiin, vaan ne voivat siirtyä lapsiin eri reittejä pitkin, myös saastuttamalla heidän elinympäristöään ja estämällä kriittisen ravinnon saannin, tutkijat toteavat.

Varhaisen kehityksen tukea traumaattisissa oloissa

Tutkimukseen osallistui 502 palestiinalaisäitiä ja -vauvaa, jotka asuivat miehitetyn Gazan alueella. Otos edustaa Gazan palestiinalaisaluetta. Äidit pyydettiin mukaan tutkimukseen neljässä synnytyssairaalassa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Gazan alueilta, sekä Gazan kaupungista. Osallistumiskriteerinä oli, että äidit olivat raskaana vuoden 2014 sodan aikana. Kun lapset olivat 6 kuukauden ja 18 kuukauden ikäisiä, tutkijat haastattelivat äitejä ja kartoittivat vauvojen kehitystä perheiden kotona.

Tutkijat pyrkivät tarjoamaan henkilöstölle ja perheille välineitä, joiden avulla tuetaan lapsen kehitystä ja vanhempien voimavaroja sota-alueilla. Tutkimus tuo tietoa erityisesti varhaisen kehityksen tukemisesta traumaattisissa sotaolosuhteissa ja pakolaisperheissä.

– Aseiden sisältämien myrkyllisten metallisen inhimilliset seuraukset voivat olla erityisen vakavia varhaislapsuudessa. Onkin tärkeää räätälöidä tehokkaita ennaltaehkäisyn ohjelmia eri ikäisille sodan uhreille, Punamäki sanoo.

Tutkijaryhmään kuuluivat Tampereen yliopiston psykologian emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki, tutkija ja yliopisto-opettaja Mervi Vänskä, Safwat Y. Diab (Al-Quds Avoin Yliopisto, Gaza), Nabil AlBarqouni (Gazan Islamilainen Yliopisto) ja Samir R. Qouta (Dohan Tutkijakoulu, Dohan Yliopisto).

Tutkimustuloset julkaistiin Infant Behavior and Development -tiedelehdessä maaliskuussa 2025.

Tutustu tutkimusartikkeliin