Akatemiatutkija Çağlar Genç haluaa vaikuttaa ihmisten luontosuhteeseen biomateriaalien ja leikin kautta 

Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja luonnonmateriaaleista. Sitä mieltä on akatemiatutkija Çağlar Genç. 

– Kun katson ympärilleni, näen paljon elementtejä, jotka ovat joskus olleet luontoa. Pöydät ovat olleet puita ja vaatteemme puuvillaa pellolla, mutta emme enää kiinnitä niihin seikkoihin huomiota, Genç sanoo. 

Tämä ajatus on taustalla Gençin tutkimuksessa Leikkisät biomateriaalit (PLAY-BIO): Suunnittelu ihmissuhteisiin jokapäiväisessä elämässä. Sille myönnettiin Suomen akatemian rahoitus vuosille 2024-2028. 

Tutkimuksen keskiössä ovat biomateriaalit sienistä ja puusta bakteereihin ja hiivoihin. Tarkoituksena on käyttää materiaaleja muotoilussa niin, että lopputuotteista tulisi ihmisille “leikkisiä kumppaneita”. Arjen esineitä, mutta samalla vertaisuuden tunnetta herättäviä luontokappaleita. 

Tutkimukseen voi kuulua esimerkiksi pöytälamppu, jonka sisällä kasvaa elävää bakteeristoa. Kun elävän aineksen synnyttämät muodot luovat varjoja seinille, ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa varjojen kanssa esimerkiksi arvaillen, mitä ne esittävät. 

– Samalla syntyy syvempi yhteys materiaalin luontaiseen elollisuuteen. Lamppu ei ole enää vain valo, jonka napsautamme päälle. 

Turkista kotoisin oleva 36-vuotias Genç on opiskellut Istanbulissa teollista muotoilua ja vuorovaikutuksen suunnittelua. Myöhemmin hän päätyi mukaan projekteihin, jotka yhdistivät teknologiaa, muotoilua ja yhteiskunnallista ajattelua. Väitöskirjassaan hän tarkasteli muotia teknologian kautta keskittyen materiaalien, kuten kankaiden laskennallisiin ominaisuuksiin. 

Suomeen Genç päätyi, kun hänelle tarjottiin postdoc-tutkijan paikkaa Lapin yliopistossa Rovaniemellä. 

Hän tiesi, että turkkilaisesta suurkaupungista pieneen suomalaiskaupunkiin siirtyminen olisi iso elämänmuutos ja halusi siksi vierailla Rovaniemellä ennen pestin hyväksymistä. 

– Ihastuin suomalaiseen luontoon. Luonnon ainutlaatuisesta läsnäolosta arjessa muotoutui lopulta yksi syy, joka vaikutti muuttopäätökseeni. 

Gençin pyrkii tutkimuksessaan ensin tunnistamaan biomateriaalien ja ihmisten välisen leikkisän vuorovaikutuksen potentiaaleja. Tämä onnistuu etnografisen tutkimuksen kautta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa biomateriaaleista tuotetaan arkeen kytkeytyviä esineitä, kuten lamppuja ja lattiapaneeleita. Teknologian avulla materiaalien elollinen luonne tuodaan näkyvämmäksi. Esineistä tulee interaktiivisia ja leikkiin kutsuvia. 

Sienestä tehdyissä lattiapaneeleissa voi olla sensoreita ja värinämoduuleita, jotka reagoivat ilmankosteuteen tai askeleisiin. Niin on helpompi nähdä, kuinka biomateriaalit reagoivat ihmisiin ja ympäristöön. 

Viimeisessä vaiheessa näitä esineitä yhdistetään arkisiin konteksteihin, kuten koteihin ja yliopistojen kampuksille. Näin saadaan käsitys siitä, kuinka ihmiset kiinnittävät niihin huomiota. Selviää, nähdäänkö esineet yhä vain kulutustavarana, vai syntyykö niihin syvempi tunneyhteys. 

Kuva: Jonne Renvall

Väitöskirjatyössään Genç työskenteli erilaisten materiaalien kanssa, aina kankaista elektroniikkaan. Hän yllättyi, että materiaaleja käsitellessään ne eivät aina totelleet, ja lopputulos saattoi olla ennalta-arvaamaton. Se herätti Gençissä kiinnostuksen materiaalien luonnetta kohtaan. 

– Postdoc-vaiheessa siirryin tutkimaan biomateriaaleja. Käytin materiaaleja, jotka olivat selkeästi elossa ja kasvavia. Kun yritin muovata sienimateriaalia tiettyyn muotoon, se lopulta teki, mitä halusi. 

Genç huomasi olevansa prosessissa tunteella ja uteliaisuudella mukana. Työskentely oli melkein kuin leikkiä, jossa Genç pyrki ymmärtämään materiaalia ja omaa suhdettaan siihen syvemmin. Niin hän alkoi pohtimaan, kuinka voisi muuttaa ihmisten suhtautumista materiaaleihin ja halusi alkaa tutkia, tapahtuisiko se leikin kautta. 

– Kun leivon hapanjuurileipää, näen, kun bakteerit ja hiiva luovat taikinaan kuplia. Joskus leipä kohoaa yllättävällä tavalla. Vuorovaikutus ja leikkiminen leivän kanssa muuttavat suhdettani siihen, Genç kertoo. 

Genç toivoo, että tutkimus muuttaisi ihmisten suhdetta esineisiin ja asioihin, jota kodeista löytyy. Yksi laajempi pyrkimys on vaikuttaa biomateriaalien kautta siihen, ympäröivä luonto koetaan ja miten siihen suhtaudutaan. 

– Se voi olla kunnianhimoinen tavoite, mutta ehkä tutkimukseni luomat henkilökohtaiset kokemukset voisivat olla mukana edistämässä muutosta luontosuhteeseemme.