9.12.2025 Joulukalenteri: Anna Hope: Albion
Philip Ignatius Brooke on kuollut ja hänen hautajaisiinsa on kaksi päivää aikaa. Perheenjäsenet kerääntyvät pikkuhiljaa yhteen sukukartanoon, joka Philipin kuoleman jälkeen on siirtynyt hänen vanhimman lapsensa Frannien haltuun. Merkkinä uudesta asemasta Frannie ja hänen 8-vuotias tyttärensä Rowan ovat muuttaneet asumaan kartanoon ja Frannien äiti, Philipin leski Grace tekee muuttoa kartanon mailla sijaitsevaan mökkiin, joka vielä hetkeä aikaisemmin oli Frannien ja Rowanin koti. Kartanoon saapuvat lisäksi Philipin ja Gracen muut lapset Isa ja Milo, Milon vanha lapsuudenystävä Luca, Isan mies ja lapset sekä amerikkalainen, väitöskirjaa työstävä Clara. Kartanon maila käyskentelevät lisäksi vanhassa bussissa metsäaukiolla asuva Ned ja tilanhoitaja Jack.
Henkilöhahmoista oli alkuun vaikea päästä kärryille, sillä heidät esitellään lähinnä etunimeltä, turhia selittelemättä. Tarinaankin törmätään ikään kuin suoraan sisään. Lukija oikeastaan lompsii kartanoon sisään seuraamaan tapahtumia pääsemättä ehkä ihan heti kärryille, mitä on menossa. Pian kuitenkin selviää, että Philipin kuolema ei näytä aiheuttavan perheenjäsenissä erityisen suurta surua. Eniten tolaltaan vaikuttaa olevan Frannie, joka on viimeiset kymmenen vuotta luotsannut isänsä kanssa Projekti Albioniksi nimettyä villiinnyttämisprojektia, jossa kartanon maat pyritään palauttamaan luonnontilaan. Tähän kuvioon tuo oman särönsä Milo, joka suunnittelee sijoituksilla rikastuneen Lucan kanssa kartanon maille jonkinlaista psykedeliaklinikkaa heille, jotka ovat hukassa itsensä kanssa.
Keskeisimmillä hahmoilla on jokaisella omat vajavaisuutensa ja haavansa, eivätkä he välttämättä käyttäydy aina miellyttävästi tai edukseen. Nopeasti selviää, että Philip ei ollut eläessään mukava tyyppi ja kaiken lisäksi hylkäsi perheensä muuttamalla Amerikkaan ja lyömällä hynttyyt yhteen itseään huomattavasti nuoremman naisen, Claran äidin kanssa. Frannie on perintöverojen maksaminen ja Albion-projektin edistämisen ristipaineessa, stressaantunut ja väsynyt. Rowan puolestaan pelkää isossa talossa ja tuntuu kummallisen kiinnostuneelta ihmisruumiin maatumisprosessista. Grace pohtii menneitä vuosikymmeniään Philipin heitteille jätettynä ja kartanoon hylättynä vaimona, Miloa vaivaa sisäoppilaitoksen ja päihteiden käytön jättämät haamut. Isalla on tasapainoiselta vaikuttava parisuhde ja kivat lapset, mutta silti hän on jollain tapaa solmussa itsensä kanssa. Jack haluaa elämäänsä uutta suuntaa rikkoutuneen avioliittonsa jäljiltä. Kaikkein tasapainoisimmalta hahmolta vaikuttavaa Nediäkin vaivaa saavuttamattomalta vaikuttava rakkaus. Ja kaiken keskelle tupsahtaa tuntematon Clara, joka kesken hautajaisten tiputtaa pommin ja häipyy sitten vähin äänin takaisin Amerikkaan.
Albion kuvaa tapahtumia viiden päivän ajan maailmassa, joka heijastaa brittiläisen etuoikeutetun yläluokan mennyttä hohtoa. Sellaista, jossa seinillä roikkuu Sir Joshua Reynoldsin maalauksia ja kaikella on vähintään parisataavuotinen historia takana. Maailmaa, jossa hallitsevan yläluokan varallisuus usein lopulta pohjaa jonkinlaiseen hyväksikäyttöön kuten kolonialistiseen riistoon. Villiinnyttämisprojektin Albion-nimikin juontaa juurensa orjakaupasta, ei Britannian runollisen myyttisestä menneisyydestä. Menneisyyden haavat ja idealistiset pyrkimykset joutuvat siis teoksessa lopulta törmäyskurssille. Kallistuuko kartanon ja sen yhteen liittämien ihmisten tulevaisuus lopulta valoisammalle puolelle vai ei, ei täysin selviä. Kirjan viidennen päivän kohdalla on lukijan nimittäin aika poistua ja jättää paikat ja hahmot jatkamaan elämäänsä.
Kirjoittaja: Katja Fält, erityisasiantuntija.
