7.12.2025 Joulukalenteri: Robert Thorogood: Thamesjoen murhat
Judith Potts on virkeä 77-vuotias eläkeläisrouva, joka laatii ristisanatehtäviä paikallislehteen, harrastaa naku-uintia Thamesjoessa ja nauttii hyvästä viskistä. Judithin rauhallinen elämä kartanoidyllissä keskeytyy, kun naapurista kuuluu yllättäen laukaus. Judith on varma, että hänen naapurinsa Stefan Dunwoody on ammuttu, ja raportoi ripeästi poliisille. Poliisi ei kuitenkaan löydä naapurista mitään epäilyttävää, ja pitää koko asiaa vain vanhan naisen hapatuksena. Judithin avustuksella ruumis lopulta löytyy, mutta Judithista poliisi vaikuttaa vain tunaroivan, joten hän päättää itse alkaa selvittämään naapurinsa odottamatonta kuolemaa. Tutkimustensa yhteydessä hän tutustuu papin rouva Becksiin ja koiranulkoiluttaja Suzieen, ja yhdessä kolmikko aikoo ratkaista rikoksen, poliisin ei niin kovin suureksi iloksi.
Jos joku olisi sillä nimenomaisella hetkellä ollut ulkona joella ja sattunut vilkaisemaan Judithin taloa kohti, hän olisi nähnyt hyvin lyhyen ja mukavanpullean kahdeksaakymmentä lähentelevän naisen seisomassa ilkialasti erkkeri-ikkunassa harmaa tukka pörrössä sojottaen ja viitta harteilla kuin supersankarilla ainakin. Ja supersankari hän monella tapaa olikin.
Hän ei vain tiennyt sitä vielä.
Robert Thorogood
Thamesjoen murhat edustaa cozy crime -kirjallisuutta parhaimmillaan. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia, ja tarina soljuu mukavasti eteenpäin kuin Thamesjoki kauniina kesäpäivänä. Tarinassa on mukavaa kesäpäivään, ja ehdottomasti myös joululomaan, sopivaa keveyttä ja huumoria.
Ei siis ihmekään, että kirjasta on jo tehty tv-sarja, Murhaklubi ratkaisee, jonka ensimmäinen kausi käsittelee tätä kirjasarjan ensimmäistä kirjaa. Kirjailija Robert Thorogood on kirjoittanut aiemmin tv-sarjojen käsikirjoituksia, mm. sarjaan Murha paratiisissa, ja on näin ollen itse vastannut myös kirjansa pohjalta tehdyn sarjan käsikirjoittamisesta. Siitä huolimatta kyllä tässäkin tapauksessa kirja on parempi kuin tv-sarja. Sarja on päällisin puolin laadukasta ja varmalla otteella tehtyä brittituotantoa, mutta jotenkin siitä tuntuu sydän puuttuvan. Se puuttuva ”se jokin” löytyy kuitenkin alkuperäisestä kirjasta. En myöskään pitänyt muutoksista, joita kirjailija oli tehnyt henkilöhahmoihin. Kirjan päähenkilöt ovat uskottavampia ja lämpimämpiä kuin samat hahmot tv-sarjassa. Hiukan minua häiritsee myös pienen ja pyöreän päähenkilön vaihtaminen tikkulaihaan näyttelijään. Eikö pyöreiden ihmisten naku-uinti sitten ole visuaalisesti yhtä viehättävää, vaikka uimarista näkyy vain vähän selkää? Minä vaan kysyn. Kirjaan verrattuna sarjassa on myös poistettu hahmoja ja lisätty toisia. Myös pieniä juonellisia muutoksia on tehty. Sarja on mukavaa katsottavaa, mutta kirja on ehdottomasti parempaa luettavaa.
Kirjoittaja: Eija Mustonen, tietoasiantuntija.
