Hyppää pääsisältöön

23.12.2021 Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet

Julkaistu 23.12.2021
Tampereen korkeakouluyhteisö
Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet
Kirjailija & Teos: Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet ISBN: 9789522797339 Kustantaja: Bazar Kuva: Bazar / Mikael Soininen
Pirkko Soinisen romaani Valosta rakentuvat huoneet kertoo arkkitehti Wivi Lönnin kamppailusta aikansa sukupuoliroolien ja läheistensä aiheuttamien paineiden ristiaallokossa. Olivia Mathilda Lönn (1872-1966), tuttavallisemmin Wivi, oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti ja ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Tamperelainen Lönn aloitti opinnot 1892 Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla, jossa hän oli kurssinsa paras. Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalta hän valmistui 1896.

Pirkko Soininen on kulkenut Wivin jalanjäljissä ja piirtää romaanissa kuvan lahjakkaasta, määrätietoisesta ja menestyneestä naisesta, joka ammattinsa ulkopuolella oli yksityisyydestään nauttiva ihminen. Kirjassa todelliset ja dokumentoidut tapahtumat limittyvät fiktioon, jossa Wivin ajatukset ja tunnelmat tulevat esiin. Soinisen kirja on kauniisti kirjoitettu sekä luontevan ja eheän tuntuinen muotokuva aikanaan aliarvostetusta uranuurtajasta. Päivittäin kävelen Wivi Lönnin kuuluisimman työn (Tampereen paloasema, Satakunnankatu 16, valmistunut 1908)) ohitse. Jo ennen kirjan lukemista tuli kierreltyä Jyväskylässä alueella, jonne Lönn suunnitteli huviloita ja jossa on myös hänen Jyväskylän kotinsa.  
 
Keskeisin osa Lönnin tuotannosta on Tampereen ja Jyväskylän ympäristössä; Tampereella paloaseman lisäksi muun muassa Tampereen suomalainen tyttökoulu (Satamakatu 11), Talouskoulu (Koulukatu 18) ja Kauppaoppilaitos (Satakunnankatu 13). Armas Lindgrenin kanssa Lönn suunnitteli Helsinkiin Uuden ylioppilastalon ja Tallinnaan Estonia-teatterinLindgren-Lönn -yhteishankkeissa Lindgren suunnitteli julkisivut, Lönn tilaratkaisut. Lönn suunnitteli yli 30 koulua, vaikka kaikki suunnitelmat eivät toteutuneetkaan. Lisäksi hän piirsi useita teollisuusrakennuksia. Lönnin töiden vahvuutena on pidetty taitavia pohjaratkaisuja ja tilan taloudellista käyttöä, mutta arkkitehtonisesti hän ei juurikaan poikennut aikansa tyylistä. 
 
Wivi Lönn voitti useita arkkitehtuurikilpailuja; osan nimellään, osan anonyymisti. Se millainen mekkala nousi siitä, kun Tampereen paloaseman suunnittelukilpailun voittajaksi paljastui nainen (!), kuvastaa hyvin aikansa asenteita. Rakennustyömailla Wivi sai osakseen vähättelyä ja naureskelua, varsinkin uransa alkuaikoina. Myöhemmin Wivi oppi pitämään paremmin puolensa vähättelijöitä vastaan, mutta silti miesarkkitehtien saama laajempi julkisuus ja arvostus satutti. Monessa elämänvaiheessa Wivi myös joutui joustamaan ja venymään olemalla äitinsä tukena ja apuna. 
 
Kirja kertoo myös kauppaneuvos Hanna Parviaisesta, joka olikin melkoinen tarmonpesä,  
Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos ja vaneritehtaan johtaja. Wivi ja Hanna olivat elämänkumppaneita. Pelkkää työtä heidän elämänsä ei ollut. Pitkilläkin matkoilla Euroopassa tutustuttiin kaupunkeihin, tavattiin ystäviä ja lilluttiin terveyskylpylöiden parantavissa vesissä.  
 
Pirkko Soininen on kirjoittanut monin tavoin mielenkiintoisen ja onnistuneen kirjan. Aiheesta voi lukea lisää myös juuri ilmestyneestä Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen teoksesta Wivi ja Hanna (Atena 2021).

Teksti: Leena Horsma-aho, erityisasiantuntija.

Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta