Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa
LUE LISÄÄ
Yhteiskunnalliset instituutiot ja järjestyksen ongelma
Alustus on muokattu Olli Herrasen 7.2.2020 pitämästä väitöslektiosta. Mediateoreetikko Douglass Rushkoff kirjoitti hiljattain hätkähdyttävästä kokemuksestaan The Guardianiin. Hän kertoi, kuinka hänet oli kutsuttu yksityiseen luksuslomakeskukseen pitämään esitelmää, jonka hän kuvitteli olevan noin sadalle investointipankkiirille. Palkkio vastasi puolen vuoden professorin palkkaa. […]
LUE LISÄÄ
Keitä ovat yksinyrittäjät?
Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kaikista yrityksistä (ks. Taulukko 1.) yksinyrittäjiä oli vuonna 2018 noin puolet ja koko työvoimasta yksinyrittäjien osuus oli noin 8% eli yli 200 000 henkilöä. Yksinyrittäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Heitä työskentelee kaikilla talouden lohkoilla […]
LUE LISÄÄ
Väinö Voionmaa ja Tampereen yliopisto
Kalevantiellä, Tampereen yliopiston pihamaalla kansleri Väinö Voionmaan muistomerkki, Kasvu -veistos palauttaa mieliin hänen merkityksensä Tampereen yliopistolle. Noin sata vuotta sitten Voionmaa kirjoitti Tuleva Suomi -aikakauskirjassa Uudesta suomalaisesta yliopistosta, joka voisi sijaita Tampereella. Voionmaa antoi tällöin uudelle korkeakoululle ja korkeimmalle opetukselle […]
LUE LISÄÄ
Lokakuussa keskustelua tekoälystä, Ayn Randista ja Tampereen historiasta
LUE LISÄÄ
Globaalista terveydestä ja politiikan liikkumavarasta
Alustus perustuu Meri Koivusalon juhlaluentoon. Globaali terveys on tutkimusalana uusi. Usein se ymmärretään kansainvälisenä tutkimuksena ja tukena etenkin köyhimpien maiden terveysongelmiin. Painopiste on kuitenkin muuttumassa, vaikka lähtökohtana on yhä solidaarisuus ja painotus terveydestä kaikille. Yhä avoimemmin kysytään kuitenkin, miksi esimerkiksi […]
LUE LISÄÄ
Antti Eskolan kauan soiva blues
Alustus on Mikko Lehtosen puheenvuoro Pertti Alasuutarin, Matti Alestalon, Harri Melinin ja Oili-Helena Ylijoen toimittaman teoksen Antti Eskola – intellektuellin muotokuva (Vastapaino) julkistamistilaisuudessa ravintola Tammelan Voimassa 7.9.2019. Muistan joskus viitisentoista vuotta sitten keskustelleeni erään kollegan kanssa siitä, että Antti Eskolasta […]
LUE LISÄÄ
Esoteria on tärkeä osa suomalaista aatehistoriaa
Esoteria ja henkisyys liittyvät keskeisesti suomalaisen sivistyneistön ja poliittisen eliitin historiaan. Historian professori Pirjo Markkolan mukaan erilaisilla henkisillä liikkeillä oli paljon vaikutusta 1900-luvun aatteellisella kentällä. Sivistyneistön naiset harjoittivat spiritismiä ja esimerkiksi itseoppineena työväenjohtajana ja valtionkirkon kriitikkona tunnettu Hilja Pärssinen harrasti […]
LUE LISÄÄ
Arkijärki on opittu taito
Teksti perustuu Renne Pesosen väitöstilaisuudessa 17. 8. 2019 pitämään lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua täällä. Sekä filosofisessa tieto-opissa että kognitiivisessa psykologiassa on perinteisesti tehty ero tietoisen, kielellisesti ilmaistavan faktatiedon sekä käytännön taitoihin liittyvän piilevän tietotaidon välille. Käsitteellisen ymmärtämisen ja järjenkäytön on […]
LUE LISÄÄ
Onko ilmastonmuutos sukupolvikokemus? Äänessä Heta Heiskanen ja Mikko Piispa
Nuoret ovat kiinnostuneet aiempaa vahvemmin yhteiskunnasta ilmastonmuutoksen takia. Onko ilmastonmuutos nuorille sukupolvikokemus? Alustan podcastissa keskustelemassa tutkijatohtori Heta Heiskanen ALL YOUTH-hankkeesta ja nuorisotutkija Mikko Piispa. – Kiinnostava kysymys on, tuleeko ilmastovaikuttamisesta sukupolvikokemus 15-25-vuotiaille. Tämä on massamuotoisempi ilmiö kuin vaikka yliopistoliikehdintä 1960-1970-luvuilla. […]
LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ