Page 6 - KAKS10 56
P. 6
Oppimisympäristöjä kehittämässä 6
4. Pedagoginen filosofia
KAKS10-toiminnan ytimessä on yhdessä tekeminen ja erilaisissa ryhmissä toimiminen. Toinen
kantava ajatus on yhteisöllisyyden korostaminen. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa 1 + 1 on
enemmän kuin kaksi.
Pedagogisia lähtökohtia:
- Pyrkimyksenä on luoda ympäristö, jossa oppijalla on aktiivinen rooli ja päivän aikana
opiskellaan erilaisissa tiloissa ja ryhmissä.
- Työtavassa korostuu projektikeskeisyys, itseohjautuvuus sekä urakkaluonteisuus ja
oppilaan mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluunsa aiempaa enemmän.
- Oppilaalle pyritään antamaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan sekä
työskentelytavoistaan. Syntyy eräänlainen luottamuksen kehä - kuka pystyy kantamaan
vastuuta, saa lisää vapautta ja tarvittaessa toisinpäin.
- Oppilaat ovat keskenään tasa-arvoisia, kumpikaan luokka tai luokka-aste ei saa olla
missään määrin määrittävä tekijä.
- Nöyryys, valmius oppia toiselta ja toisaalta myös myöntää virheet ovat tärkeitä taitoja ja
ominaisuuksia - niin opettajalle, opetusharjoittelijalle kuin oppilaallekin.
- Tilassa toimivien luokkien ja opettajien osalta toiminnassa painottuu vahva tieto- ja
viestintäteknologinen orientaatio.
- Tilassa toimivien opetusharjoittelijoiden odotetaan harjoittelujaksosta riippuen
toteuttavan ainakin osittain samankaltaista pariopettajuutta.
5. Tilat ja kalusteet
Tilojen osalta päädyttiin heti suunnittelun alussa siihen, että seinien paikkoihin ei kajota
rakennusteknisistä syistä. Kahta aiemmin erillistä tilaa sen sijaan avattiin asentamalla väliin ikkuna
sekä lasillinen väliovi aiemman kiinteän oven sijasta. Tällä mallilla pyrittiin mahdollisimman
avoimeen vaikutelmaan mahdollistaen kuitenkin myös kaksi erillistä opetustilaa. KAKS10 haluttiin
jakaa tavallaan kolmeen osaan, yksi tila on lasiovellinen luokkatila ja kaksi muuta ovat koko 50
hengen oppilasjoukon yhtäaikaisen toiminnan mahdollistava katsomoalue ja siihen saumattomasti
liittyvä avara luokkamaisempi tila.
KAKS10sta haluttiin luoda visuaalisesti yhtenäinen, väreiltään pirteä, opiskeluun houkutteleva ja
samaan aikaan myös kodinomainen. Tämä ilmenee mm. tekstiilipinnoissa, lattiamateriaalissa,
seinien kiinnityspinnoissa ja kuviossa (mattomainen shakkiruudukko). Kolmen ison opetustilan
lisäksi ympäristöön haluttiin luoda pieniä soppia, joihin pieni oppilasryhmä saattaa vetäytyä
opiskelemaan rauhassa. Tilaan maalattiin myös muutama tussitauluseinä tavallaan ”varmuuden
vuoksi”, jos tussitaulujen määrä myöhemmin osoittautuu riittämättömäksi.
Kalusteratkaisuissa lähdettiin siitä, että koulumme ei ole kirjaton, vaikka sähköisiä materiaaleja
paljon käytetäänkin. Niinpä valinnoissa arvostettiin myös mahdollisuutta työskennellä pöydän
ääressä, vaikka usein oppilas saakin valita työskentelypaikkansa itse. Kalusteratkaisuissa keskiössä
oli muuntuvuus, joten käytännössä katsoen kaikki kalusteet ovat pyörillä varustettuja.

