Hyppää pääsisältöön

Jaana Saramies: Henkilöstöanalytiikalla kestävää ihmisten johtamista ja helpotusta osaajapulaankin

Julkaistu 17.1.2022
,
päivitetty 11.3.2022
Tampereen yliopisto
Blogitekstin kirjoittaja Jaana Saramies.
Jos ihmisiä halutaan johtaa kestävästi, tuloksellisesti ja hyvinvointia vaalien, eräs tehokas mutta Suomessa vielä alihyödynnetty keino on henkilöstöanalytiikka. Henkilöstöanalytiikan palapeli rakentaa organisaatiosta, sen työntekijöistä ja työstä sekä heidän johtamisestaan kokonaisvaltaista kuvaa. Henkilöstötiedon kattavampi hyödyntäminen ja analysointi antaa eväitä liiketoiminnan kriittisten kipupisteiden - kuten osaajapulan - ratkaisemiseen.

Termi henkilöstöanalytiikka - tai HR-analytiikka - vie helposti ajatukset teknologiaan, dataan ja raportteihin. Ne ovat kyllä henkilöstöanalytiikan keinoja, samoin kuin kehittyneemmät algoritmit ja sovellukset, mutta näitä kaikkia tärkeämpää on henkilöstöanalytiikan tarkoitus ja käyttökohteet.

Henkilöstöanalytiikan tarkoitus on kasvattaa ymmärrystä työntekijöistä ja työstä sekä tukea tietoon perustuvaa henkilöstöjohtamista ja päätöksentekoa.

HR-analytiikan käyttökohteet ovat laajat. Analytiikalla voidaan etsiä vastauksia tai ratkaisuja mihin tahansa asiaan, johon on saatavilla dataa. Henkilöstöanalytiikassa oleellinen osa on henkilöstöstä kerrytetty data. Henkilöstöanalytiikalla voidaankin tutkia liiketoiminnan haastetta tai onnistumista, johon liittyvät organisaation työntekijät, johtaminen sekä HR-prosessit, joista löytyy dataa.

HR-datasta ratkaisuja osaajapulaan?

Yksi mediassakin vahvasti esillä oleva valtakunnallinnen haaste on osaajapula. Sitä voidaan ratkoa yhteiskunnallisin keinoin, esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä. Organisaatioilla on myös paljon keinoja omissa käsissään, esimerkiksi henkilöstön muuntokoulutukset tai työntekijöiden työolojen parantaminen ja työnantajabrändin houkuttelevuus.

Henkilöstöanalytiikan avulla voidaan tunnistaa, mihin asioihin organisaation tulisi panostaa, jotta se voisi pärjätä kilpailussa osaajista.

Osaajapulaa voidaan ratkoa henkilöstöanalytiikalla tutkimalla esimerkiksi:

  • Miten työtä voitaisiin tehdä tehokkaammin, jotta organisaatiossa olevat resurssit - työntekijät - riittäisivät paremmin?
  • Millaiset työntekijät onnistuvat ja viihtyvät työssään, jotta lisää sellaisia henkilöitä voitaisiin tunnistaa paremmin niin rekrytoidessa kuin organisaation sisältäkin?
  • Mitä kehitettävää toimintatavoissa tai johtamisessa ja esihenkilötyössä on, jotta voitaisiin vahvistaa työntekijöiden pysyvyyttä ja vähentää vaihtohalukkuutta?

Henkilöstöanalytiikka auttaa tunnistamaan organisaatiolle tärkeitä kehityskohteita sekä löytämään niihin ratkaisuja. Osaajapulassa henkilöstöanalytiikka voi mahdollistaa esimerkiksi työn tehostamisen ja hukkatyön minimoimisen, organisaation pitovoiman vahvistamisen sekä osaamisen kehittämisen, urapolkujen ja työtarjousten kohdentamisen otollisimmille henkilöille.

Onko sinun organisaatiossasi kaikki sisäisen HR-datan kivet käännetty liiketoiminnan haasteiden (kuten osaajapulan) ratkomiseen?


Kirjoittaja Jaana Saramies (Saratiikka) on henkilöstöanalytiikan sanansaattaja ja HR-tiedolla johtamisen valmentaja. Henkilöstöanalytiikasta voit oppia lisää Jaana Saramiehen ja Maria Törnroosin tuoreesta tietokirjasta Henkilöstöanalytiikka - Mittaa, ymmärrä, menesty. Saramies avaa henkilöstöanalytiikan saloja Kestävä ihmisten johtaminen ja työhyvinvointi -koulutuksessa osiossa “Henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen HR-työssä”.

 

Työkaluja strategisesti kestävään henkilöstöjohtamiseen

Onko sinun organisaatiossasi kaikki sisäisen HR-datan kivet käännetty liiketoiminnan haasteiden (kuten osaajapulan) ratkomiseen? Mitä välineitä uudistuvan työelämän johtamisessa tarvitaan? Tule koulutukseen, jossa yksi teemoista on henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen HR-työssä. Koulutuksen järjestäjä on Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut.