Työllisyyden kuntakokeiluilla tähdätään laajamittaiseen työvoimapalvelujen uudistamiseen ja tehostamiseen, jolla tavoitellaan työllisyysasteen nostoa, palvelujärjestelmän kustannustehokkuuden parantumista ja työnhakijoiden hyvinvoinnin ja työmarkkinavalmiuksien kohentumista. On tärkeätä tuottaa tietoa kokeilujen myötä palveluissa ja asiakaskunnan palvelu- ja työllisyyspoluissa tapahtuvissa muutoksista, palvelujen uudistamisen vaikeuksista ja onnistumisista sekä eri kokeilujen erilaisten mallien tuottamista eroista palveluprosessien onnistuneisuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Tällainen tieto voi merkittävästi hyödyttää työvoimapolitiikan palvelurakenneuudistuksen ja TE-palvelujärjestelmän jatkokehittämistä.
Työvoimapolitiikan uuden rakenteen tueksi on saatava niin uskottavaa tietoa, että se hyväksytään läpi valtion hallinnon ja yhteiskunnan. Työllisyyden kuntakokeilun kohderyhmä on monin osin vaikeasti työllistettävissä ja heidän palvelutarpeensa ovat pitkiä ja monipolvisia. Tyypillinen toimenpiteiden vaikutusarviointi ei sovellu kovin hyvin tällaisten palveluprosessien arviointiin. Kuntakokeilukaan ei ole toimeenpanoltaan arvioinnin kannalta täydellinen. Se mahdollistaa kuitenkin uskottavan vertailuasetelman tilastollisille arvioinneille joiltain osa-alueiltaan. Laadulliselle tutkimukselle suuri muutos palveluiden tuottamisessa on varsinainen aarreaitta.
Arvioinnin päätavoite on tuottaa perusteltua tietoa siitä, millaisia vaikutuksia kuntapohjaisella työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisellä on ollut työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointinäkökulmista ja millaisiin vaikutusmekanismeihin nämä tulokset perustuvat.
Hankkeen toteuttavat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Tampereen yliopisto, Arnkil Dialogues ja Spangar Negotiations. Konsortiota johtaa johtava tutkija Kari Hämäläinen, VATT. Hankkeen rahoittajana on Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimina.