Tässä sosiaalityön väitöstutkimuksessa tarkastellaan lain ja käytännön rajapintaa lastensuojelulaitoksissa.
Tausta
Kansainvälisessä tutkimuksessa on tunnistettu, että yksi keskeisimmistä lapsen oikeuksien rikkomuksista lastensuojelussa ovat erilaiset epäasialliset, laittomat ja muilla tavoin haitalliset käytännöt lastensuojelulaitoksissa. Tämän seurauksena on kehitetty muun muassa erilaisia valvontakäytäntöjä, joiden tarkoitus on parantaa käytäntöjen yhdenmukaisuutta lainsäädännön kanssa.
Samanaikaisesti lastensuojelulaitoksissa työskentelevät ammattilaiset toteuttavat haastavaa julkisen huoltajan tehtäväänsä ja pyrkivät yhteensovittamaan julkisen järjestelmän ja henkilökohtaisen elämän realiteetteja laitosten arkisissa käytännöissä ja kohtaamisissa. Tämä tarkoittaa lainsäädännön noudattamisen lisäksi esimerkiksi organisaatioiden ohjeistusten, ammatillisten periaatteiden sekä sijoitettujen lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa toiveiden ja mielipiteiden huomiointia.
Tavoite ja tehtävät
Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten lainsäädäntö toimii käytännössä ja miten sitä tulkitaan lastensuojelun ja laitoshoidon arjessa sekä siihen kohdistuvassa laillisuusvalvonnassa.
Vaikuttavuus
Tutkimus tuottaa tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta ja toteutumisen reunaehdoista sijaishuollossa ja siitä, miten valvontaa, lainsäädäntöä ja käytäntöjä voitaisiin mahdollisesti kehittää tukemaan lapsten hyvinvointia ja oikeusturvaa entistä paremmin.
Rahoituslähde
Kunnallisalan kehittämissäätiö, Olvi-säätiö, Suomen Kulttuurirahasto