Palaverismista tuottaviin kokouksiin

Tausta

”Palaverisaatio” kuvaa koronapandemian myötä entisestään vahvistunutta uutta trendiä, jossa lähi- ja etäkokouksiin käytetty aika lisääntyy erityisesti asiantuntija-, tieto- ja kehittämistyössä. Kokouksiin satsataan valtavasti aikaa ja henkilöstön työpanosta, mutta niiden sisällöstä ja seurauksista yksilöiden ja organisaation kannalta tiedetään vasta vähän. Hankkeessa tarkasteltiin kysely- ja haastattelututkimuksen keinoin työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia työkokouksista ja niiden laadusta ja merkityksestä työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kannalta.

Tavoitteet

1. Millaiseksi työntekijät ja esihenkilöt arvioivat työkokousten määrän, laadun ja tyytyväisyytensä kokouksiin?
2. Oliko kokouskokemuksissa eroja kokouksen muodon (lähi, etä, hybridi), taustatekijöiden (mm. ikä, sukupuoli, asema, työkokemus) ja toimi- ja ammattialojen välillä?
3. Kuinka kokousten määrä ja laatu olivat yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen?
4. Millaisena esihenkilöt ja johtajat kokivat kokoukset ja niiden kehittämisen?

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus kohdistui yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstöön sekä ylipäätään toimihenkilötyöhön. Hankkeessa kerättiin laaja kyselyaineisto usean ammattiliiton ja kohdeorganisaation asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä toimivilta (n = 1910). Tämä poikkileikkauskysely toteutettiin syksyllä 2024, ja lisäksi kerättiin päiväkirjakyselyaineisto yhden työviikon ajalta keväällä 2025 (n = 107). Lisäksi haastateltiin teemahaastattelun avulla 29 esihenkilöä.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tutkimuksessa tuotettiin tietoa kokouskokemuksista ja niiden yhteyksistä työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen koronapandemian jälkeisessä työelämässä. Hanke tuotti uutta määrällistä ja laadullista tietoa ja tutkimukseen pohjautuvia ehdotuksia kokousten kehittämiselle. Kokouksien kehittämisen tueksi tuotettiin kokouskäytäntöjen laatua ja toimivuutta koskeva kyselymenetelmä sekä kokousten kehittämisen opas, joita niin organisaatiot kuin yksittäiset työntekijät voivat hyödyntää vapaasti.

Tutustu tutkimustuloksiin hankeraportista ja käytännön työkaluihin Työelämän tutkimuskeskuksen sivuilta.

Projektiryhmä

• Anne Mäkikangas, projektin johtaja
• Esa Jokinen, projektitutkija, mukana hankkeessa 2/2024-1/2025
• Sanna Markkula, projektitutkija, mukana hankkeessa 6/2024-1/2026
• Laura Hirva, projektitutkija, mukana hankkeessa 3/2025-1/2026
• Saija Mauno
• Pekka Isotalus