Mitä usein käytetty luonnehdinta ’moniääninen journalismi’ tarkoittaa? Miten suomalaiset mediat ja toimittajat ymmärtävät käsitteen? Entä voiko moniäänisyyttä mitata ja miten mittaaminen auttaa tekemään entistä parempaa ja monipuolisempaa journalismia?
Tämä väitöstutkimus sisältää kokonaisuuden, joka lähtee liikkeelle 1) moniäänisyyden käsitteen teoreettisesta ja käytännöllisestä viitekehyksestä, etenee 2) kehityshankkeeseen, jossa kehitetään luonnollisen kielen käsittelymenetelmiä hyödyntävää data-analytiikkatyökalua, Moniäänisyysmittaria, ja 3) päätyy kokeilemaan sen käyttöä toimituksissa sekä kartoittamaan moniäänisen journalismin haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä toimittajien kanssa.
Osa väitöstutkimuksesta toteutetaan erillisessä Moniäänisyysmittari-hankkeessa.
Tausta
Yhtäältä moniarvoistuvassa ja toisaalta polarisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän journalismia, joka tukee yhteiskunnallista dialogia. Vähemmän taas tarvitaan journalismia, joka vahvistaa yhteiskunnan monia vastakkainasetteluja tai kaksinapaisuutta entisestään. Viime vuosina tätä kannanottoa on argumentoitu etenkin rakentavan journalismin ja Suomessa myös sovittelujournalismin otsikkojen alla. Moniäänisyys on yksi niistä työkaluista, joita tutkijat ehdottavat journalismin laadunparantamisen työkalupakkiin.
Mediatalot ja päätoimittajat kertovatkin mielellään tekevänsä ”moniäänistä journalismia” – moniäänisyyttä tunnutaan pitävän itsestään selvästi yhtenä laadukkaan uutistyön kriteereistä ja ihanteista.
Moniäänisyyden kehittämisen tarpeen tunnistaminen liittyy journalismin luotettavuuskriisiin - johon haasteeseen valtavirtamedia on vastannut korostamalla ajatusta vastuullisesta journalismista. Nykyisessä mediaympäristössä vastuullisuus ja moniäänisyys voi toimia journalismille erottautumisen välineenä: kun julkinen keskustelu muualla mediassa kuplautuu ja polarisoituu, voi journalismin tarjoama moniääninen mutta jäsennelty julkinen keskustelu esittäytyä varteenotettavana kilpailijana. Kun ihmiset ja yhteisöt kokevat, että heidän äänensä kuuluu mediassa ja heidän näkökulmansa ja huolensa tulevat julkisessa keskustelussa kuulluksi ja oikeudenmukaisesti käsitellyiksi, osallisuuden tunne yhteiskuntaan lisääntyy. Journalismin moniäänisyyden kehittäminen voikin olla yksi tekijä yleisön luottamuksen vahvistumisessa journalismia kohtaan.
Jotta journalismi voisi täyttää tällaisia vastuullisia tehtäviä, tarvitaan tietoa moniäänisyyden käsitteestä, sen ilmenemismuodoista journalistisessa työssä sekä tapa mitata ja arvioida moniäänisyyden määrää ja laatua. Tämä väitöstutkimus pureutuu tähän selkeästi tutkimustiedon puutteesta kärsivään aihepiiriin.
Tavoite ja tehtävät
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteet ovat:
- määritellä teoreettinen ja käytännöllinen viitekehys moniäänisen journalismin käsitteelle.
- kehittää valmiiksi luonnollisen kielen käsittelymenetelmiä hyöydyntävä data-analytiikkatyökalu Moniäänisyysmittari.
Monitieteisessä tutkimushankkeessa, käytännöllisessä ympäristössä kehitettävä Moniäänisyysmittari on ainutlaatuinen mittaus- ja analysointipalvelu, joka vastaa toisaalta mediatalojen itsensä tunnistamiin moniäänisyyden tarpeisiin, mutta toisaalta ohjaa toimittajia myös uusien kysymysten ja laajempien journalismin laatua koskevien pohdintojen pariin.
Tämä väitöskirjatutkimus linkittyy sekä journalistiikkaan että tietojenkäsittelytieteisiin, jotka ovat Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan vahvat osaamisalueet. Väitöstutkimuksen tulokset hyödyttävät paitsi molempia tutkimusaloja, myös media-alaa, jota yhteiskunnan moniarvoistuminen, polarisaatio ja erilaiset moninaisuuden kysymykset yhä voimakkaammin haastavat.