
Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus, traumapainotteinen 2021–2025, Iisalmi
Käynnistämme syksyllä 2021 Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaisen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutus on kaikkiaan 23. psykoterapeutin nimikesuojaukseen johtava kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutus, jonka yliopisto järjestää.
Koulutus on perustaltaan täysin sama kuin kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutukset yleensä. Koulutuksen lisänä oleva 5 opintopisteen laajuinen traumapainoitteisuus antaa valmiuksia traumatisoituneiden ja dissosiatiivisesti oireilevien henkilöiden hoitoon menetelmillä kuten altistaminen, inhibitorinen oppiminen ja EMDR.
Koulutuksen laajuus on 78 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa neljän vuoden (kahdeksan lukukauden) aikana.
HUOM! Koronavirustilanne määrittää opetustavan. Lähtöoletus on, että koulutus järjestetään lähiopetuksena, mutta tarvittaessa se voidaan toteuttaa myös etäopetuksena.

Hae koulutukseen
Haku koulutukseen on avoinna 5.5.2021 asti. Mikäli haluat kuulla myös muista vastaavista koulutuksistamme, tilaa Osaamisen kehittäjät -uutiskirje.
Tiedustelut
- Maritta Harjunpää, asiakkuuspäällikkö, 050 599 4372, maritta.harjunpaa [at] tuni.fi
- Martti Tuomisto, vastuuprofessori, 050 351 8137, martti.tuomisto [at] tuni.fi
Viestiä voi laittaa myös psykoterapeuttikoulutusten yhteissähköpostiin psykoterapeuttikoulutus.tau [at] tuni.fi.
Laajuus
78 opintopistettäToteutusaika
Hakuaika
Hinta
Kaupunki
Opetuksessa käytettävät kielet
Koulutusala
Järjestävä yksikkö
Opetustapa
Opintojen taso
Yleisten psykoterapeuttisten tietojen ja valmiuksien lisäksi opiskellaan kognitiivisia ja käyttäytymisterapeuttisia psykoterapiamuotoja ja -menetelmiä, joiden sovellutusalueet kattavat yleisesti psykiatriset häiriöt ja psykologiset ongelmat.
Lisäksi syvennytään traumoihin ja stressitekijöihin liittyviin häiriöihin. Menetelmät perustuvat kansainväliseen tutkimusnäyttöön.
Sisältö
Teoria- ja menetelmäopinnot 44 opintopistettä (op)
- KKT:n yleisopinnot: KKT:n historia, analyysi, periaatteet ja käytännöt 6 op
- Psykoterapiatutkimus 1 op
- Stressi- ja ahdistuneisuusongelmat 6 op
- Uupumus- ja mielialaongelmat 2 op
- Muut emotionaaliset ongelmat 2 op
- Päihdeongelmat 1 op
- Tapa- ja hillitsemishäiriöt 1 op
- Persoonallisuushäiriöt 2 op
- Psykoosit 2 op
- Kehitykseen ja ikäkausiin liittyvät ongelmat 3 op
- Keholliset ja terveysongelmat 5 op
- Terapiamuodot, muut hoitomuodot ja ammatillinen toiminta 6 op
- Sopeutumis- ja ympäristöongelmat sekä muut aiheet 2 op
- Traumoihin ja stressitekijöihin liittyvät häiriöt 5 op
Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 20 op
- Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 1, 10 op
- Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 2, 10 op
Koulutuspsykoterapia 4 op
- Koulutuspsykoterapia 1, 2 op
- Koulutuspsykoterapia 2, 2 op
Opinnäytetyö 10 op
Koulutus koostuu 4 vuoden ajalle eli 8 lukukaudelle ajoittuvista
- teoria- ja menetelmäopetuksesta (vähintään 340 t, 44 op)
- psykoterapeuttisen potilastyön ryhmämuotoisesta työnohjauksesta (200 t, 20 op)
- ryhmämuotoisesta koulutuspsykoterapiasta (40 t, 2 op) sekä yliopiston opetuksen ulkopuolelta hankittavasta yksilöllisestä koulutuspsykoterapiasta (40 t, 2 op)
- opinnäytetyöstä (10 op)
Lähiopetuksen tuntimäärät näkyvät yllä suluissa. Koulutus sisältää lisäksi itsenäistä työskentelyä lähitapaamisten välillä.
Kohderyhmä
Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja psykiatrisille sairaanhoitajille sekä muille soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon (mm. sosiaalipsykologit, erityisopettajat) tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille (sairaanhoitajat, AMK ja sosionomit, AMK).
Opetusjärjestelyt
Koulutuksen aloitusjakso on 9.-10.8.2021.
Syksyn muut koulutuspäivät ovat
- 10.-11.9.
- 15.-16.10.
- 15.-16.11.
- 10.-11.12.2021.
Koulutus päättyy viimeistään kesäkuussa 2025.
Lähiopetusta on noin 4 viikon välein, siten että lähiopetusjaksoja on lukuvuoden aikana yhteensä noin 12. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti kahtena päivänä peräkkäin – osa koulutuspäivistä voi sijoittua arkipäivien ohella myös lauantaihin. Lähipäivät toteutetaan pääosin Iisalmessa. Koulutusohjelmaan kuuluvat kansainväliset seminaarit järjestetään Tampereella.
Työnohjaus sekä ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia rytmittyvät lähiopetuspäiviin joko koko päivän tai puolenpäivän mittaisina kokonaisuuksina. Koulutukseen kuuluu myös yliopiston opetuksen ulkopuolelta hankittava yksilöllinen koulutuspsykoterapia (yht. 40 t).
Koulutuksen oheiskirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä samoin kuin koulutukseen kuuluvat kansainväliset seminaarit.
HUOM! Koronavirustilanne määrittää opetustavan. Lähtöoletus on, että koulutus järjestetään lähiopetuksena, mutta tarvittaessa se voidaan toteuttaa myös etäopetuksena.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Opiskelijoiden psykoterapeuttisen osaamisen (tiedot ja taidot) kehittymistä arvioidaan koko koulutuksen ajan erilaisin menetelmin ja näytöin.
Kouluttajat
Pääkouluttajana toimii Teijamari Laasonen-Balk, LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET), ylilääkäri.
Koulutuksen vastuuprofessorina toimii Martti Tuomisto, PhD (med. dr), nimikesuojattu psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti.
Teoria- ja menetelmäopetukseen osallistuu myös muita KKT-kouluttajapsykoterapeutteja oman erityisosaamisalueensa mukaisesti. Työnohjaajat ja koulutuspsykoterapeutit ilmoitetaan koulutukseen valituille.
Käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia
Mitä ovat käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Yleisesti ottaen käyttäytymisanalyysi on kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana, mutta sitä voidaan myös pitää omana vaikuttamis- ja hoitomuotonaan, jolloin puhutaan sovelletusta käyttäytymisanalyysista.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan psykoterapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi todella kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen itse että muiden havaitsemaa käyttäytymistä.
Käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja.
Tämä voi sisältää esim.
- uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen),
- uusien tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta),
- uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai
- terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä? Eräs uusi hoitoalue on persoonallisuushäiriöt, joiden hoidossa kognitiivisella käyttäytymisterapialla on myös saatu hyviä tuloksia. Maailman laajimmassa ja perusteellisimmassa psykoterapiatutkimuksessa (Grawe ym. 1994) juuri kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saivat erittäin hyviä tuloksia. Tämä saavutus perustuu suuresti siihen kokeelliseen ja tieteelliseen traditioon, johon tämä terapiamuoto perustuu. Huonoksi osoittautuneet menetelmät on yksinkertaisesti hylätty.
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna psykoterapiamuotona.
Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuviksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi.
Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim.
- ahdistuneisuus-,
- pelko-, ja masennusongelmat,
- syömis- ja unihäiriöt,
- oppimisvaikeudet,
- seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat,
- huono itseluottamus,
- väärinkäyttöongelmat,
- skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja
- yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä
- lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.
Hakemuksen liitteineen tulee olla perillä viimeistään keskiviikkona 5.5.2021.
Lue lisää hakukelpoisuudesta ja valintamenettelystä
Hakemuksen liitteet toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona liitettynä sähköiseen hakulomakkeeseen. Lomaketta ei voi välillä tallentaa, vaan se tulee täyttää kerralla.
Nimeä liite näin: Liite Sukunimi Etunimi.
Mikäli et halua palauttaa vaadittuja liitteitä sähköisesti hakulomakkeen yhteydessä, toimita ne 5.5.2021 mennessä ilman nidontaa osoitteeseen
Tampereen yliopisto
Erja-Leena Järvenpää
Keskustakampus
33014 Tampereen yliopisto
Varmista, että jokaisesta liitteestä löytyy nimesi. Sähköinen hakulomake pitää täyttää tässäkin tapauksessa.
Alkuperäiset todistukset tarkistetaan opiskelijaksi hyväksytyiltä erikseen.
Kaikki hakukelpoisuuden täyttäneet hakijat pyritään kutsumaan soveltuvuushaastatteluun. Mikäli hakijoita on niin runsaasti, että se sisään otettavien määrä ja soveltuvuushaastattelun kustannukset huomioiden ei ole taloudellisesti mahdollista, haastateltavien joukko valitaan eniten pisteitä saaneiden joukosta.
Soveltuvuushaastattelut järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa viikolla 21. Koronavirustilanne määrittää soveltuvuudenarvioinnin tavan. Lähtökohtana on, että ne järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa Tampereella mutta tarvittaessa ne voidaan järjestää myös etätoteutuksina. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan haastatteluun kutsuttaville. Haastattelusta ei peritä erillistä korvausta.
Valinnassa taustapisteitä (tutkinto, työkokemus, muu koulutus) voi saada enintään 60 pistettä ja henkilökohtaisesta soveltuvuudesta enintään 100 pistettä. Jos hakijalla on kaksi hakukriteerit täyttävää tutkintoa, annetaan pisteet tutkinnosta, josta saa parhaat pisteet, mutta työkokemusaika lasketaan ensimmäisestä hakukriteerit täyttävästä tutkinnosta lähtien.
Henkilökohtainen soveltuvuus (0–100 pistettä):
- hakijan motivaatio koulutukseen (0-25 pistettä),
- hakijan valmiudet ja käytännön mahdollisuudet saattaa psykoterapeuttikoulutus loppuun sekä tehdä terapiatyötä koulutuksen aikana ja sen jälkeen (0-25 pistettä),
- hakijan itsearviointitaidot ja vuorovaikutustaidot (0-25 pistettä),
- henkilökohtainen soveltuvuus opetettavaa psykoterapiamenetelmää käyttäväksi psykoterapeutiksi (0-25 pistettä)
Tutustu valintamenettelyyn muilta osin!
Koulutukseen valittavien opiskelijoiden määrä riippuu pätevien ja soveltuvien opiskelijoiden määrästä. Vähimmäismäärä, jotta koulutus voidaan toteuttaa, on 20 osallistujaa.
Koulutus on yliopistojen maksullista täydennyskoulutusta, joka rahoitetaan kurssimaksuin. Koulutuksen kokonaishinta on 23880 €. Maksu jakautuu kahdeksalle lukukaudelle (à 2985 €) ja laskutetaan kaksi kertaa vuodessa. Koulutuksen hinta sisältää teoria- ja menetelmäopetuksen lisäksi myös ryhmämuotoiset työnohjauksen ja koulutuspsykoterapian.
Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu yksilöllistä koulutuspsykoterapiaa, yhteensä 40 tuntia. Tämän osallistuja sopii Tampereen yliopiston hyväksymän kouluttajapsykoterapeutin kanssa. Yksilöllisen koulutuspsykoterapian kustannukset maksetaan suoraan ko. psykoterapeutille ja sen hinta määräytyy psykoterapeutin oman hinnaston mukaan.
Koulutus on ALV 39–40§:ssä tarkoitettu arvonlisäveroton koulutuspalvelu. Hintaan lisätään arvonlisävero, jos arvonlisäverolaki tai sen tulkinta muuttuu koulutuksen toteutusaikana.
Seuraavat peruutusehdot koskevat psykoterapeuttikoulutukseen valittuja:
Koulutuksessa on koeaika (6 kk), jonka kuluessa koulutuksen keskeytyksestä ei peritä järjestelykuluja.
Mikäli koulutuksen keskeyttää koeajan jälkeen, laskutetaan toteutunut koulutus ja lisäksi järjestelykuluina 50 % jäljellä olevasta osallistumismaksusta. Poikkeuksena ovat vakavasta sairastumisesta tms. johtuvat keskeytykset. Keskeytyksestä on ilmoitettava kirjallisesti tai sähköpostilla koulutuksen yhteyshenkilölle.
Opinto-oikeus koskee vain tätä koulutusta ja osallistumismaksun maksaminen on edellytys opinto-oikeuden säilyttämiselle.