Historian koulutus
Maailman muuttaminen edellyttää maailman ymmärtämistä
Historian tutkinto-ohjelman opetus ulottuu antiikin historiasta lähihistoriaan. Opetus perustuu oppiaineessa tehtävään tutkimukseen, jossa korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelua sekä vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, joka korostaa historiantutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia, kriittisyyttä suhteessa omaan aikaansa sekä historiallisen ajattelun omaksumista.
Historiantutkimuksen harjoittelu on keskeinen historiallisen ajattelun oppimisen tapa. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitteisiin ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti kandidaatti- ja graduseminaariopetuksessa.
Tutkinto-ohjelma muodostaa akateemisen yhteisön, jonka jäseniä myös opiskelijat ovat. Historian opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Opintojen aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa tarkasteluun.
Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee historiallisen tiedon ominaispiirteet ja osaa arvioida kriittisesti erilaisia historiakäsityksiä ja niiden rakentumisen tapoja. Opiskelija osaa hankkia relevanttia tietoa erilaisiin tarkoituksiin ja pystyy hyödyntämään sitä tutkimustyössään ja ymmärtää, miten menneisyyden jäänteet muuttuvat historiallisiksi lähteiksi ja historialliseksi tiedoksi. Hän tuntee keskeiset tutkimusmenetelmät ja osaa valita niistä tutkimustehtävänsä kannalta relevantit. Opiskelija osaa analysoida ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä.
Maisteriopintojen jälkeen opiskelija ymmärtää historiallisen tulkinnan ja päättelyn ominaispiirteet sekä historiallisen tiedon merkityksen. Hän tuntee historiantutkimuksen tietoteoreettisen perustan sekä osaa arvioida historiantutkimuksen ja tulkintojen muutoksia. Syventävissä opinnoissa opiskelijan metodologinen osaaminen vankistuu. Opiskelija kykenee suorittamaan vaativia tutkimustehtäviä sekä osallistumaan tieteelliseen keskusteluun kansainvälisessä ja monitieteisessä ympäristössä. Maisteriopintojen jälkeen opiskelija kykenee toimimaan asiantuntijatehtävissä ja on saavuttanut valmiudet oman alansa tieteellisiin jatko-opintoihin.
Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti ja pystyy lukemaan vaativaa tutkimuskirjallisuutta omalla äidinkielellään ja vierailla kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa ja johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta asiakokonaisuuksia. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä.
Tutkinto-ohjelman opetus ulottuu antiikin historiasta lähihistoriaan ja on rakentunut temaattisesti. Opetuksessa korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa erityisesti historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelua sekä vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, joka korostaa historiantutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja kriittisyyttä suhteessa omaan aikaansa. Maailman muuttaminen edellyttää maailman ymmärtämistä.
Historiantutkimuksen harjoittelu on keskeinen historiallisen ajattelun oppimisen tapa. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti kandidaatti- ja graduseminaariopetuksessa. Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti sekä pystyy omaksumaan vaativaakin tutkimuskirjallisuutta eri kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa pitkäjänteisesti sekä itse johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta sujuvia esityksiä. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan.
Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä.
Historian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
- Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), 180 op
- Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op
Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.
Kandidaatin tutkinto koostuu 60 tai 85 op:n perus- ja aineopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista. Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:
- Historian syventävät opinnot, 80 op
- Tutkinnon valinnaiset opinnot, 40 op
Maisterin tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):
- vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
- ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
- tieteellinen kirjoittaminen 3 op
- asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
- valinnainen opintojakso 2 op
Tutkintojen valinnaisia opintoja on mahdollista valita esimerkiksi oman tiedekunnan eri teema-alueista sekä oman tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista. Tutkinto-ohjelmissa valinnaisina opintoina tarjottavat kokonaisuudet löytyvät kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman yhteydestä.
Historian kandidaattiohjelman valinnaiset opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä, joista oman tutkinto-ohjelman opintoja voi olla korkeintaan 20 opintopistettä. Suosituksena kuitenkin on, että valinnaiset opinnot koostuisivat lähinnä toisten tutkinto-ohjelmien opinnoista laaja-alaisuuden varmistamiseksi. Valinnaisiin opintoihin sisältyy myös vähintään yksi toisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukainen opintokokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 opintopistettä.
Historian tutkinto-ohjelma kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä. Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotusvälineet sekä tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Lisäksi viime vuosina yhä useammat ovat työllistyneet yksityiselle sektorille erilaisiin asiantuntijatehtäviin.
Museologian opintokokonaisuutta opetetaan yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden kanssa. Museoiden ja arkistojen kanssa tehdään yhteistyötä myös yksittäisten kurssien opetuksessa. Muutamia opinnäytetöitä laaditaan vuosittain yhteistyössä yksityisten yritysten, yhdistysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Historian tutkinto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden alaan liittyvään työharjoitteluun noin kahdellekymmenelle opiskelijalle vuosittain.
Aineenopettajakoulutus
Aineenopettajakoulutus järjestetään yhteistyössä kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan kanssa. Historian ja toisen opetettavan aineen (useimmiten yhteiskuntaoppi) opinnot koostuvat opetettavan aineen opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista.
Historian opetettavan aineen opintoja on aineenopettajiksi kouluttautuvilla opiskelijoilla 140 op (perusopinnot 25 op, aineopinnot vähintään 35 op ja syventävät opinnot 80 op). Toisen opetettavan aineen opintoja on oltava vähintään 60 op. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan opintokokonaisuuden ”Yhteiskuntaoppi toisena opetettavana aineena” mukaan.
Pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista eli ainedidaktiikan opinnoista sekä opettajaharjoittelusta (35 op). Koulutus on kaksivaiheinen: kandidaattiohjelmassa suoritetaan kasvatustieteen perusopinnot. Opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot on suositeltavaa suorittaa maisteriopintojen ensimmäisenä vuonna. Pedagogisten opintojen hakua koskevat tarkemmat tiedot löytyvät Opiskelun oppaasta.
Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä.
Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymiskokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi tiedekunta ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.
Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi.
Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.
Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.
- Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
- Sukupuoli ja ruumiillisuus
- Muuttoliike, monikulttuurisuus
- Lapsuus, nuoruus ja perhe
- Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
- Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
- Hyvinvointipalvelut
- Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
- Politiikan ja hallinnan kulttuurit
- Tiede, teknologia ja innovaatiot
- Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
- Yhteiskuntateoria
- Yhteiskuntahistoria
Historian tutkinto-ohjelman maisteriopinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden historian koulutusalalla sekä tutkimusteemasta riippuen historian lähitieteiden jatko-opintoihin.
Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Huom! Yhteishaun hakukohteen valintaperusteet ovat muuttuneet koronavirustilanteen vuoksi 30.4.2020. Löydät uudet valintaperusteet alta kohdasta ”Hae yhteishaussa”. Opintopolku.fi:ssä näkyvillä ovat vain vanhat valintaperusteet.
Hae yhteishaussa
Korkeakoulujen kevään 2020 toinen yhteishaku
Kevään 2020 toisen yhteishaun hakuaika 18.3.-1.4.2020 klo 15.00
- Valinta ylioppilastutkintotodistuksen tai valintakokeen perusteella
- Huom! Koronavirustilanteen vuoksi muuttuneet uudet valintaperusteet julkaistu 30.4.2020
Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä koulutuksen opiskelijaksi yhteishaussa vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Historian koulutukseen valitaan korkeakoulujen yhteishaussa 38 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 26 on varattu ensikertalaisille.
Katso lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.
Historian koulutukseen valitaan opiskelijoita valintajonoista 1 ja 2. Valintajonossa 1 opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden perusteella. Tullakseen huomioiduksi valintajonossa 2 hakijan on osallistuttava valintakokeeseen.
Ensin valitaan 20 hakijaa ylioppilastutkinnon pisteiden perusteella. Sen jälkeen valitaan 18 hakijaa valintakokeen perusteella.
Valintajono 1. Todistusvalinta
Todistusvalinnassa valitaan 20 opiskelijaa pelkkien ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden perusteella. Tässä valintajonossa kaikki aloituspaikat on varattu ensikertalaisille. Todistusvalinnassa valitaan vain hakukohteen yhteishaussa ensi- tai toissijaiseksi hakukohteekseen asettaneita hakijoita. Mahdollisessa tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan ylioppilastutkintotodistuksen historian arvosanan perusteella. Sen jälkeen tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan äidinkielen arvosanan perusteella. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.
Todistusvalinnassa täyttämättä jääneet paikat täytetään valintakoemenestyksen perusteella paremmuusjärjestyksessä niiden hakijoiden joukosta, jotka ovat saaneet vaiheessa 2 vähintään viisi pistettä. Jos tämän jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirrytään todistusvalintaan, kunnes hakukohteen aloituspaikat (38) on täytetty. Mikäli todistusvalinnassa valittu hakija peruu opiskelupaikkansa, vapautuneet paikat täytetään edellä kuvatulla tavalla, ensin valintakokeen perusteella valittavien valintajonosta, sitten todistusvalinnan jonosta. Vapautuneet paikat täytetään ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.
Olet mukana todistusvalinnassa, jos olet suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, IB- tai EB-tutkinnon tai Helsingin saksalaisen koulun lukion RP-/DIA-tutkinnon.
Todistusvalinnassa otetaan huomioon ne viimeistään keväällä 2020 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittavat, joiden tiedot ovat ylioppilastutkintorekisterissä 12.5.2020. Lukioiden on toimitettava ylioppilastutkintorekisteriin myös tiedot lukion oppimäärän suorittamisesta 12.5.2020 mennessä. Yliopisto ei vastaa lukiosta johtuvista suoritustietojen myöhästymisistä.
IB-ja EB-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta todistusvalintapisteet lasketaan ennakkoarvioiden perusteella (predicted grades arvosanat yhteispisteineen). Todistusvalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu lopullisesta tutkintotodistuksesta. Jos arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hänet valita opiskelijaksi asetetun todistusvalinnan aloituspaikkojen määrän yli. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka peruutetaan. Hakijan on toimitettava liitteet valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. DIA-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta valinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus on tarkistettu lopullisesta tutkintotodistuksesta.
Sinun ei tarvitse itse ilmoittaa, haetko todistusvalinnassa. Sinut huomioidaan niissä valintatavoissa, joihin koulutustaustasi soveltuu.
Jos tulet todistusvalinnassa hyväksytyksi jollekin alemmalle hakutoiveellesi, voit todistusvalinnan varasijasijoittelussa (tai hakukohteen muilla valintatavoilla) tulla vielä hyväksytyksi ylemmälle hakutoiveellesi.
Valintajono 2. Valintakoevalinta
Valintakoevalinnassa valitaan 18 opiskelijaa pelkän valintakokeen perusteella. Tässä valintajonossa täytetään loput ensikertalaisille varatut paikat ja jäljelle jäävissä aloituspaikoissa huomioidaan kaikki hakijat. Jos lopullinen pistemäärä kokeen molempien vaiheiden jälkeen on sama, ratkaisee vaiheen 1 osan B pistemäärä. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat. Hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 55 pistettä voidakseen tulla valituksi tässä valintajonossa.
Jos sinut on hyväksytty todistusvalinnassa ensimmäiselle hakutoiveellesi, et voi osallistua enää valintakokeeseen. Jos sinut on todistusvalinnassa hyväksytty alemmalle hakutoiveellesi, voit osallistua vielä ylempien hakutoiveiden valintakokeisiin.
IB-ja EB-tutkinnon keväällä 2020 suorittavat: Vaikka sinut olisi hyväksytty todistusvalinnassa ennakkoarvioiden perusteella ensimmäiselle hakutoiveellesi, voit osallistua kaikkien hakutoiveidesi valintakokeisiin, koska lopulliset arvosanasi eivät välttämättä riitä todistusvalinnassa hyväksytyksi tulemiseen.
Todistusvalinnan pisteytys
Kynnysehto ja ylioppilastutkinnon pisteet
Äidinkieli vähintään arvosanalla C
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
- Äidinkieli
- Historia
- Kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli kynnysehdot täyttyvät.
Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.
Vanhamuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.
|
Äidinkieli ja historia |
L |
E |
M |
C |
B |
A |
|
äidinkieli* |
33,0 |
27,5 |
22,0 |
16,5 |
11,0 |
5,5 |
|
historia |
34,0 |
28,3 |
22,7 |
17,0 |
11,3 |
5,7 |
|
Kolme hakijalle |
||||||
|
biologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
filosofia |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
fysiikka |
26,5 |
22,0 |
17,6 |
13,2 |
8,8 |
4,4 |
|
kemia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
kieli, pitkä |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
kieli, keskipitkä |
25,1 |
20,9 |
16,8 |
12,6 |
8,4 |
4,2 |
|
kieli, lyhyt |
22,6 |
18,9 |
15,1 |
11,3 |
7,5 |
3,8 |
|
maantiede |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
matematiikka, pitkä |
36,1 |
30,0 |
24,0 |
18,0 |
12,0 |
6,0 |
|
matematiikka, lyhyt |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
psykologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
terveystieto |
17,3 |
14,4 |
11,5 |
8,7 |
5,8 |
2,9 |
|
uskonto/ |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
yhteiskuntaoppi |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
muut reaaliaineet** |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä
** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.
Vähimmäispistemäärä: 90
Enimmäispistemäärä: 159,7
Näin luet taulukkoja EB-, IB-, RP-/ DIA-tutkintojen osalta.
Mahdollisessa tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan ylioppilastutkintotodistuksen historian arvosanan perusteella. Sen jälkeen tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan äidinkielen arvosanan perusteella. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.
Valintakoevalinnan pisteytys
Valintakokeen maksimipistemäärä on 110 (vaihe 1: osa A 25 + 25 pistettä ja osa B 50 pistettä sekä vaihe 2: 10 pistettä).
Mahdollisessa tasapistetilanteessa valinta ratkaistaan valintakokeen vaiheen 1 osan B perusteella. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.
Vaihe 1 on kirjallinen etäkoe, joka järjestetään torstaina 4.6.2020 klo 13.00-16.00
Koetta varten hakija tarvitsee tietokoneen ja internet-yhteyden. Linkki tarkempiin ohjeisiin tehtävän suorittamisesta päivitetään tähän kohtaan viimeistään 26.5.2020.
Molemmissa vaiheen 1 osissa (A ja B) on aineistot, jotka jaetaan koetilanteessa.
Kirjallisen etäkokeen (vaihe 1) tarkoituksena on arvioida hakijoiden valmiuksia historian opiskeluun ja tutkimiseen. Vaihe 1 perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon sekä kouluopetuksessa (lukion pakollisia ja valinnaisia kursseja vastaavat tiedot) ja muulla tavoin karttuneeseen tietoon historiallisista tapahtumista ja ilmiöistä.
Vaiheen 1 maksimipistemäärä on 100 pistettä (osa A 25 + 25 pistettä, osa B 50 pistettä)
Osan A vastaukset arvostellaan kaikilta kokeeseen osallistuneilta. Vain kokeen A-osassa parhaiten suoriutuneelta kolmannekselta (1/3), kuitenkin vähintään 100 hakijalta, arvostellaan myös osa B.
Vaihe 2 on suullinen koe
Vaiheen 1 eli kirjallisen etäkokeen pisteiden perusteella kutsutaan vaiheeseen 2 30 parhain pistein kokeen suorittanutta hakijaa. Jos useita hakijoita on tasapisteissä, ratkaisee vaiheen 1 osan B pistemäärä. Mikäli pisteet ovat tämänkin jälkeen tasan, otetaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.
Vaiheessa 2 arvioidaan hakijan aiheenhallintaa ja motivaatiota historianopiskeluun. Vaiheen 2 maksimipistemäärä on 10 pistettä. Tullakseen valituksi hakijan tulee saada vaiheesta 2 vähintään 5 pistettä.
Kutsu ja tarkemmat osallistumisohjeet lähetetään hakijan hakulomakkeellaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen viimeistään 22.6.2020. Myös kutsumatta jääneille ilmoitetaan. Jos et ole saanut viestiä edellä mainittuun ajankohtaan mennessä, tarkista ensin roskapostikansiosi ja ota tarvittaessa yhteyttä osoitteeseen hakijapalvelut.tau [at] tuni.fi. 2. vaihe järjestetään 24.-26.6.2020.
Tarvitset vaiheessa 2 tietokoneen tai muun laitteen, luotettavan internet-yhteyden, mikrofonin, kaiuttimet ja kameran.
2. vaiheessa sinun tulee valmistautua todistamaan henkilöllisyytesi.
Valintakokeen lopullinen pistemäärä on vaiheiden 1 ja 2 yhteenlaskettu pistemäärä. Valintakoeväylän maksimipistemäärä on siis 110 pistettä.
Valintakokeen tarkoituksena on arvioida hakijoiden valmiuksia historian opiskeluun ja tutkimiseen. Valintakoe perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon sekä kouluopetuksessa (lukion pakollisia ja valinnaisia kursseja vastaavat tiedot) ja muulla tavoin karttuneeseen tietoon historiallisista tapahtumista ja ilmiöistä.
Valintakokeessa on kaksi vaihetta: kirjallinen etäkoe (vaihe 1, osat A ja B) sekä suullinen koe (vaihe 2). Tehtävät perustuvat kouluopetuksessa (lukion pakollisia ja valinnaisia kursseja vastaavat tiedot) ja muulla tavoin karttuneeseen tietoon historiallisista tapahtumista ja ilmiöistä, sekä vähintään toisen tehtävän osalta kokeessa jaettavaan aineistoon.
Koevaiheen 1 osan A vastaukset arvostellaan kaikilta kokeeseen osallistuneilta. Vain kokeen A-osassa parhaiten suoriutuneelta kolmannekselta (1/3), kuitenkin vähintään 100 hakijalta, arvostellaan myös osa B. Valintakokeen vaiheen 1 lopullinen pistemäärä on tehtävien A ja B yhteenlaskettu pistemäärä. Valintakokeen lopullinen pistemäärä on vaiheiden 1 ja 2 yhteenlaskettu pistemäärä. Valintakoeväylän maksimipistemäärä on siis 110 pistettä.
Yksilöllisiä järjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus yksilöllisistä järjestelyistä valintakokeessa Tampereen yliopiston hakijapalveluihin 8.4.2020 klo 15.00 mennessä. Tarkemmat ohjeet yksilöllisten järjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta yksilölliset järjestelyt valintakokeessa.
Mikäli hakija on hakenut yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, siihen liittyvä hakemus ja päätös ovat voimassa myös muuttuneilla valintaperusteilla. Yksilöllisenä järjestelynä myönnetty lisäaika suhteutetaan kuitenkin uuteen kokeen kestoon.
Jos muuttuneiden valintakoejärjestelyjen myötä ilmenee uudenlaisia tarpeita yksilöllisille järjestelyille, hakijan tulee olla välittömästi yhteyttä niiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joihin on hakenut.
Digitaalisissa valintakokeissa tietokoneen käyttöön ja erilliseen tilaan liittyvät yksilölliset järjestelyt ovat hakijan itsensä toteuttamisvastuulla.
Hakukohde on mukana korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa ja siihen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Hakija voi hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Tarkistathan liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Pääsääntöisesti liitteitä ei kumminkaan pyydetä. Katso lisätietoja sivulta liitteet yhteishaussa.
Todistusvalinnassa mahdollisesti täyttämättä jääneet paikat siirretään valintakoevalintaan. Valintakoevalinnassa mahdollisesti täyttämättä jääneet paikat siirretään todistusvalintaan. Vapautuneet paikat täytetään valinnan minimikriteerit sekä ensikertalaisille varatut paikat huomioiden. (päivitetty 6.5.)
Päivitetty 15.5.2020
Todistusvalinnan osalta tulokset pyritään julkaisemaan ennen valintakoetta, kuitenkin viimeistään 27.5.2020. Muutoin valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus saada koevastauksensa nähtäväksi 14 päivän ajan edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä (15.7.2020) lähtien. Tarkemmat ohjeet päivitetään ennen tulosten julkistamista sivulle valintakokeiden näyttöpalvelu (Tampereen yliopisto).
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Hae siirtohaussa
Yliopistojen siirtohaku kevät 2020
Siirtohaun hakuaika 4.5.-18.5.2020 15:00
- Haku on tarkoitettu Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville tai toisista suomalaisista yliopistoista kandidaattivaiheessa siirtyville
Tähän hakukohteeseen ovat siirtohaussa hakukelpoisia Tampereen yliopistossa koulutusta vaihtavat opiskelijat sekä muista suomalaisista korkeakouluista siirtyvät opiskelijat, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus. Jos alempi korkeakoulututkinto on valmistumassa hakukeväänä, tulee tällaisen hakijan hakea siirtohaun sijasta suoraan ylempään korkeakoulututkintoon yhteishaun hakuaikana 18.3.–1.4.2020. Katso tarkemmat ohjeet sivulta siirtohaun hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä siirtohaun hakukohteessa opiskelijaksi vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Historian koulutukseen valitaan vuoden 2020 siirtohaussa enintään 5 opiskelijaa. Sisäänottomäärä on yhteinen avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella hakevien sekä historian maisterikoulutuksen kanssa. Varattua kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen.
Opiskelijat valitaan kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.
Valinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Valintakriteerinä käytetään suoritettujen opintojen laatua, määrää ja opintomenestystä. Hakijoilta edellytetään haettavan koulutuksen tai vastaavan oppiaineen opintoja. Valintaan vaikuttavat myös tutkintoon kuuluvien kieliopintojen ja valinnaisten opintojen suoritukset. Virallisten opintorekisteriotteiden tai vastaavien lisäksi hakemukseen on liitettävä perustelut.
Koska hakijoita on ollut huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkoja, on hyväksymisraja varsin korkea, ts. monista hyvistä hakijoista valitaan ansioituneimmat.
Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti aikaisempien opintojen perusteella seuraavissa jonoissa:
Valintajono 1. Tampereen yliopistossa koulutusta vaihtavat (sisäinen siirto)
Opiskelija, jolla on oikeus suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot Tampereen yliopistossa, voi hakea koulutuksensa vaihtoa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa suoritettavaan yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tai humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon. Katso lisätietoja siirto-opiskelijana hakemisesta.
Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on suorittanut sekä alkuperäisestä pääaineestaan/koulutuksestaan että halutusta koulutuksesta vähintään 25 opintopisteen opinnot. Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut hyvää opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. Ensisijaisesti ratkaisevat opintosuoritukset ja opintomenestys.
Valintajono 2. Siirto-opiskelijana Tampereen yliopiston ulkopuolelta historian koulutukseen vaihtavat (ulkoinen siirto).
Siirto-opiskelijahaussa voi hakea henkilö, joka suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa.
Hyväksymisen edellytyksenä on, että
- hakija on suorittanut hakuajan päättymiseen mennessä hakukohteena olevan tai sen samansisältöisen lähiaineen yliopistotasoisia opintoja 25 op vähintään keskiarvolla 3/5 sekä opintoja yhteensä vähintään 60 opintopistettä
- hakijalla on perustellut sisällölliset syyt
- koulutuksen ja opintosuunnan resurssit sallivat opiskelijan hyväksymisen
- Historian kandidaattiseminaarin ja kandidaatin tutkielman suorittaneilta edellytetään lisäksi, että he ovat suorittaneet opintojakson HISA4 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, tai vastaavan toisen yliopiston opetussuunnitelman mukaisen opintojakson, jonka tulee olla hyväksytty vähintään arvosanalla 3. Ennen 1.8.2012 voimassa olleiden opetussuunnitelmien mukaan opiskelleilla proseminaari tai vastaava toisen yliopiston opetussuunnitelman mukainen suoritus tulee olla hyväksytty arvosanalla 3.
Lisäksi hakijan siirron perusteena olevaa opiskeluoikeutta tulee olla jäljellä siten, että hän pystyy sen puitteissa suorittamaan tutkintoon vaadittavat opinnot.
Siirto-opiskelijavalinnan kautta hyväksyttäväksi tulevan hakijan opintomenestyksen tulee lisäksi olla linjassa saman hakukohteen avoimen väylän, sisäisten siirtojen sekä maisterikoulutuksen valinnan kautta hyväksyttyjen kanssa.
Hakukohteeseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Siirtohaun kautta valituksi tulleen opiskelijan on luovuttava siirron perusteena olevasta opinto-oikeudestaan ottaessaan opiskelupaikan vastaan. Tampereen yliopiston siirtohaun hakukohteet ovat mukana yliopistojen yhteisessä siirtohaussa, jossa ei ole valtakunnallista hakukohdemäärärajoitusta. Huomioithan, että hakukohteista enintään kaksi voi olla Tampereen yliopiston siirtohaun hakukohteita. Katso lisätietoja siirtohaun yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Kaikissa siirtohaun hakukohteissa sinun tulee liittää hakemukseesi:
- Ajan tasalla oleva opintosuoritusote
- Opiskelutodistus, josta käy ilmi opintojesi alkamisajankohta sekä käyttämäsi läsnä- ja poissaolokaudet (opintojesi alkamisajankohdasta lähtien)
- Motivaatiokirje
Lisäksi sinua voidaan pyytää todentamaan suomen kielen taitosi erillisellä liitteellä. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Katso lisätietoja sivulta liitteet siirtohaussa.
Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Päivitetty 15.5.2020
Siirtohaun tulokset julkistetaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia siirtohakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Hae avoimen väylän haussa
Tampereen yliopiston avoimen väylän haku kevät 2020
Avoimen väylän haun hakuaika 4.5.-18.5.2020 15:00
- Valinta avoimien ja erillisten yliopisto-opintojen perusteella
Tämän hakukohteen kautta voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa vaaditut opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä avoimen väylän hakukohteessa opiskelijaksi vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Historian koulutukseen valitaan vuoden 2020 avoimen väylän haussa enintään 5 opiskelijaa. Sisäänottomäärä on yhteinen siirtohaun ja historian maisterikoulutuksen kanssa. Varattua kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen.
Opiskeluoikeus voidaan myöntää enintään viidelle (5) sellaiselle henkilölle, joka on suorittanut yliopistotasoisia opintoja avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina vähintään 90 opintopistettä. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Sisäänottomäärä on yhteinen historian maisterikoulutuksen ja siirtohaun hakukohteiden kanssa. Haettavan koulutuksen opinnoissa tulee olla suoritettuna vähintään 50 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus ja toisessa koulutuksessa/oppiaineessa vähintään 20 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa tutkinnon kieliopintoja jo etukäteen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut koulutuksen riittäväksi katsomaa opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja koulutuksen resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. Erityisesti ratkaisevat opintosuoritusten arvosanat, mutta myös opintojen suoritusajankohta ja opintoihin käytetty aika voidaan ottaa huomioon.
Hakukohteeseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Tampereen yliopistoon voit hakea avoimen väylän haun kautta enintään kahteen hakukohteeseen. Katso lisätietoja avoimen väylän haun yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Avoimen väylän haussa sinun tulee liittää hakemukseesi:
- Ajan tasalla oleva opintosuoritusote
- Motivaatiokirje
Lisäksi sinua voidaan pyytää todentamaan suomen kielen taitosi erillisellä liitteellä. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Katso lisätietoja sivulta liitteet avoimen väylän haussa.
Ei varasijoja.
Päivitetty 15.5.2020
Avoimen väylän haun tulokset julkistetaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia hakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.