Vuoden alumni Reetta Keränen auttaa yrityksiä kasvamaan: ”Kohti ääretöntä ja sen yli”

Luova, seikkailunhaluinen, utelias. Näillä sanoilla Kokemäellä kasvanut Reetta Keränen kuvailee itseään. Pienellä paikkakunnalla piti tehdä, keksiä ja rakentaa itse. Harrastukset, kuten tanssiryhmien toiminta, järjestettiin yhdessä ystävien kanssa. Itsensä toteuttaminen ja mahdollisuuksiin tarttuminen on ollut Keräselle tärkeää lapsesta saakka.

Lukion jälkeen häntä kiinnosti kaupallinen puoli, joka löytyi TAMKista. Silloin ei haettu suoraan Proakatemiaan, vaan ensimmäisen vuoden kaikki opiskelivat liiketalouden perusopintoja. Erikoistuminen tapahtui ensimmäisen vuoden jälkeen.

– Proakatemia oli jotain erilaista ja ainutlaatuista. Tekemällä oppiminen ja tiimiyrittäminen olivat tosi kiehtovia.

Keränen kävi tutustumassa Proakatemiaan opiskelijaryhmänsä kanssa, ja se vei täysin mukanaan. Proakatemian tilat olivat silloin vielä Finlaysonilla.

Siellä oli erityinen tapa oppia, fyysinen ympäristö oli epäkoulumainen. ”Täällä toteutetaan unelmia” – se oli se ensimmäinen fiilis, ja sellaiseksi se muodostuikin. Yhteisöllisyys ja tiimitekeminen sekä itsensä toteuttaminen yhdistävät proakatemialaisia.

Reetta Keränen

Ponnahduslauta yrittäjyyteen

Proakatemiassa perustetaan yritys heti opintojen alkaessa. Reetta Keränen opiskelukavereineen jatkoi perustamaansa yritystä opintojen jälkeen.

– Kun valmistuin Proakatemiasta jouluna 2005, meitä lähti kuusi opiskelijaa jatkamaan yritystä, Persoona Oy:tä. Nimi muuttui myöhemmin Sivupersoonaksi. Minusta tuli yrittäjä ja firman toimitusjohtaja. 

Opinnot Proakatemiassa perustuvat vahvaan dialogisuuteen ja yhdessä oppimiseen. Tärkeitä ovat tiimin rakentamisen ja johtamisen taidot sekä taito nähdä ihmisten vahvuuksia.

Kävimme tosi paljon läpi omien kehityskohteiden tunnistamista, itsetuntemusta, omien vahvuuksien löytämistä ja oman ammattilaisuuden rakentamista niiden vahvuuksien pohjalta. Proakatemia auttoi tiedostamaan koko ajan sen, että aina voi oppia ja on kehitettävää, mutta on sellainen vahva pohja, että uskaltaa silti tehdä, vaikka ei ole valmis.

Reetta Keränen

Mikään Proakatemiassa saaduista taidoista ei ole Keräsen mielestä vanhentunut, vaan niitä pystyy hyödyntämään edelleen. Aika on kuitenkin muuttanut yrittäjyyttä.

– Siihen aikaan ei ollut start up -pöhinää eikä hirveästi naisyrittäjiä ja esikuvia, eikä tiimiyrittäjämallia isossa kuvassa. 

Jatkuvaa oppimista yrittäjämentaliteetilla

Ylemmät ammattikorkeakouluopinnot alkoivat kiinnostaa Reetta Kerästä muutaman yrittäjä- ja toimitusjohtajavuoden jälkeen.

– Palveluliiketoiminnan ja johtamisen YAMK-tutkinnon yhdistäminen yrittäjyyteen ja yritysten kehittämiseen tuntui tosi luontevalta.

YAMK-tutkintoa tehdessään Keränen lähti puolen vuoden opiskelijavaihtoon OCAD-yliopistoon Kanadan Torontoon. Siellä hän osallistui moniammatilliseen ja monitieteiseen maisteriohjelmaan strategisesta ennakoinnista ja innovaatioista. Ohjelma yhdisti bisnestä, insinöörejä ja suunnittelijoita.

–  Se oli minulle irtiotto yrittäjyydestä, ja tärkeä osa opintojani. On hienoa, että TAMK mahdollisti vaihdon. 

Siinä missä Proakatemia oli tekemällä oppimista ja yrityksen toiminnan käynnistämistä, YAMK tuki henkilökohtaisempaa ammatillista kehittymistä. Tärkeitä mentoreita TAMKissa Keräselle olivat Elina Merviö ja Mika Boedeker.

– Elina Merviö oli tiimivalmentajani ja merkityksellinen hahmo koko Proakatemian ajan, sekä tiimin ja tunnelman luomisessa että myös ammatillisesti. YAMK-tutkinnossa opinnäytteen ohjaajallani Mika Boedekerillä oli hyvä ote työhöni, hän oli minulle oikea vastinpari. Mika oli väitellyt, ja hän innosti omalla esimerkillään. Meidän mindsettimme sopivat yhteen. 

YAMKin jälkeenkin Keräselle on jäänyt halu oppia ja kehittyä. Noin 20 vuotta yrittäjänä toimittuaan Keränen oli alkanut siirtyä perustajaosakas-toimitusjohtaja-roolista hallituksen puheenjohtajan rooliin. Hän myi yrityksistään kaksi, Sivupersoonan ja Joiku of Lifen, yhdessä muiden osakkaiden kanssa. Sen jälkeen hän halusi keskittyä strategiseen kehittämiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, tulevaisuusajatteluun, strategiseen ennakointiin ja ennen kaikkea hallitustyöhön.

Opinnot Kanadassa jäivät mielen pohjalle kutkuttelemaan. Keränen yritti etsiä tietoa, millaiset opinnot Suomessa tai kansainvälisesti voisivat viedä häntä hallitustyön polulla eteenpäin. Tällaisia opintoja ei löytynyt.

– Totesin, että pitää lähteä tutkimaan itse. Väitöskirja toi mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle hallitustyöhön. Fokukseni oli erityisesti kasvuyhtiöiden hallitustyöskentelyssä. 

Keränen teki väitöskirjan töiden ohessa. Keväällä 2026 tarkastettu väitöskirja käsittelee hallituksen kaksikätisyyden ajatusta, hallituksen ambidekstristä kasvukäytäntöä. Siinä keskiössä on uuden luominen ja kasvun rakentaminen, mutta samaan aikaan olemassa olevan hallinnoiminen.

Tutkimusaihe tuli vahvasti omasta henkilökohtaisesta tarpeesta.

– Minulla oli kokemusta kasvuyritysten hallitustyöstä, kaipasin siihen tukea ja tutkittua tietoa pohjaksi. Hallitustyöhön liittyvä kirjallisuus on keskittynyt joko isoihin pörssiyhtiöihin tai vakiintuneisiin yhtiöihin. Kasvuun keskittyvä hallitustyö oli aukko, josta ei ollut tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä.

Olen tosi kiitollinen siitä, että tällainen polku on mahdollinen, ja haluan kertoa siitä muillekin. Ammattikorkealla on tässä tärkeä rooli: yhdistelmä on tosi kiinnostava ja herkullinen. Akateemisen tutkimustiedon tuomisessa käytäntöön on ollut varmasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Senkin takia tällainen lähestymiskulma on ollut kiinnostava.

Reetta Keränen

Nyt hallituksen puheenjohtajuus ja hallitustyö ovat vieneet Keräsen mukanaan.

– Siinä roolissa olen löytänyt eniten itseni ja pääsen parhaiten hyödyntämään vahvuuksiani. 

Yrittäjyys antaa vahvan pohjan hallitustyöhön

Hyvä hallitustyö mahdollistaa yrityksen kasvamisen hallitusti ja antaa toimitusjohtajalle paljon tukea, apua ja onnistumisen mahdollisuuksia. Se huolehtii siitä, että ei kasveta liian lujaa, että yritys ei mene rikki.

Reetta Keränen

Nykyään Reetta Keränen toimii hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana useissa kasvuyhtiössä: Auroora Yhtiöt Oyj:ssä, Polar Electro Oy:ssä, OAC Finland Oy:ssä ja Kolmas Persoona Oy:ssä. Lisäksi hän on OP Pirkanmaan hallintoneuvoston jäsen. Hän on myös aktiivinen hallitustyöverkostoissa, kuten DIFissä, Hallituspartnereissa ja Boardman-osaamisverkostossa.

– Olen pystynyt rakentamaan uudenlaisen uran ja vaiheen omasta intohimostani ja osaamisestani. Kasvun johtaminen on kokonaisvaltaista yrityksen johtamista.

Hallitustyössä yrittäjätaustasta on paljon hyötyä. Nuorena yrittäjänä ei ollut käytettävissä samanlaista työkalupakkia kuin nykyään. Yrittäjän uran vaikeista hetkistä on ollut Keräselle valtavasti hyötyä hallitustyössä, kun hän auttaa muita johtajia ja toimitusjohtajia. Omien kokemustensa ansiosta hän pystyy samaistumaan, tukemaan ja reagoimaan nopeasti haastavissa tilanteissa. 

Työviikot muodostuvat hallitusten kokouksista ja valiokunnista, erilaisista työryhmistä ja tapaamisista kunkin yrityksen johtamiseen liittyen.

– Työn toinen puoli on se, että kehitän jatkuvasti omaa osaamistani ja pidän koko ajan itseni ajan tasalla. Väitöskirja oli siihen yksi työkalu. Sen lisäksi työkaluja ovat erilaiset verkostot, tilaisuudet, tapahtumat ja koulutukset sekä kansainvälisten medioiden seuraaminen.

Työ vaatii luonteelta ratkaisukeskeisyyttä ja uteliaisuutta jatkuvaan oppimiseen.

– Kasvuyritysten erityispiirre on tehdä koko ajan uutta, ensimmäistä kertaa. Se vaatii myös hallitukselta sitä, että otetaan uusia asioita haltuun. Ihan koko ajan tulee eteen tilanteita, joissa kukaan ei ole ennen ollut. 

Kasvuyrityksen hallitustyö nostaa johdon katseen tulevaisuuteen

Omalla urapolullaan Keränen toimi ensin toimitusjohtajana, mikä antoi valmiuksia yrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Sen jälkeen hän on toiminut omien yritystensä hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Myöhemmin hänet on pyydetty mukaan riippumattomana hallituksen jäsenenä toisiin yhtiöihin. 

Hallitus tiiminä huolehtii siitä, että yritys on tulevaisuuskelpoinen. Hallitus vastaa strategiasta ja sen jatkuvasta päivittämisestä, tukee toimitusjohtajaa liiketoiminnan kehittämisessä sekä valvoo toimivaa johtoa. 

– Ambidekstrian eli kaksikätisyyden idea on tässä vahvana: hallituksen arvo ei tule vain valvonnasta – siitä että katsotaan, että ihmiset tekevät asioita oikein, eikä myöskään pelkästään uuden luomisesta ja tulevaisuudesta ja strategiasta. Tarvitaan niitä molempia. Hallituskyvykkyyttä on ymmärtää, mitä milloinkin pitää painottaa.

Ihminen on Keräsen mielestä yritysten tärkein voimavara ja toiminnan keskiössä. Kaikissa yrityksissä, joissa hän on mukana, hyödynnetään myös tekoälyä. 

– Osa toimitusjohtajista ja johtoryhmistä hyödyntää tekoälyä omassa työssään erinomaisesti, osa vielä kehittää valmiuksia. Yritykset ovat tosi eri vaiheissa, mutta se on tosi oleellinen agenda kaikilla yhtiöillä tällä hetkellä.

”Alumnina voin laittaa hyvän kiertämään”

Reetta Keränen on aktiivinen alumni, jonka tapa toimia alumnina on muuttanut muotoaan parissakymmenessä vuodessa. Alkuvaiheessa alumnius oli paljon nuorempien opiskelijoiden sparrausta, erityisesti opiskelijayrittäjätiimeissä, ja myös yksittäisten ihmisten mentorointia. Viime vuosina Keränen on käynyt TAMKilla ja Tampereen yliopistolla luennoimassa.

Kuva: Hamza Ahmad

Keränen on ollut luomassa Hallituspartnereiden, Future Boardin ja Tampereen korkeakouluyhteisön yhteistä Tulevaisuuden hallitusosaaminen -kurssia. Kurssi yhdistää ammattikorkeakoulua ja yliopistoa, akateemista osaamista ja käytännön osaamista, ja kaikki luennoitsijat tekevät hallitustyötä. Lisäksi Keränen on pitänyt vierailuluentoja esimerkiksi Proakatemian tiimeille. 

– Olen itse saanut mentoreilta ja sparraajilta ihan valtavasti yrittäjänä ja hallituksen jäsenenä. Haluan laittaa hyvän kiertämään. Siitä oppii itsekin. On kiinnostavaa kuulla, millaiset asiat ihmisiä mietityttävät. 

Yrittäjyydestä pörssiyhtiön hallitustyöhön siirtyminen ei ole tyypillinen urapolku.

– Minulla ei ollut selkeitä esikuvia. Haluan antaa nykyisille opiskelijoille esimerkkejä siitä, millaisia polkuja ja vaihtoehtoja on edetä. Opiskelemalla voi kirkastaa omaa suuntaansa pitkin työelämää. Valinnat ei ole loppuelämän toisiaan poissulkevia valintoja. 

Keränen rohkaisee tekemään työtä, joka on intohimo.

– Minulle Proakatemia ja myöhemmin yrittäjyys ovat mahdollistaneet sen, ja nykyään se, että pääsen kehittämään ja johtamaan hallituksesta käsin sellaisia yhtiöitä, jotka ovat todella merkityksellisiä itselleni. Siten saan kestävää inspiraatiota työelämään.