Kallisarvoinen tieto: Rinnakkaistallentaminen ja avoimen julkaisemisen kustannukset

Miksi julkaisun rinnakkaistallentaminen kannattaa 

Rinnakkaistallennus on tapa huolehtia pitkäaikaissaatavuudesta ja avata artikkeli ilman kirjoittajamaksua. Se mahdollistaa kaikille pääsyn tutkimustietoon ilman taloudellisia ja teknisiä esteitä.

Rinnakkaistallennus tarkoittaa julkaisun artikkeliversion (accepted manuscript tai kustantajan version) tallentamista avoimeen julkaisuarkistoon kuten Trepo tai Theseus, josta se on pysyvästi kaikkien saatavilla. Julkaisuarkistossa rinnakkaistallenne saa pysyvän tunnisteen (URN), jota on helppo jakaa erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Rinnakkaistallennus lisää myös julkaisun näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ilman lisäkustannuksia. Huang et al. (2024) mukaan julkaisuarkistoissa avatuilla julkaisuilla on monimuotoisemmat viittaukset kuin kustantajien verkkosivuilla avatuilla julkaisuilla. 

Even tutkimuksessa ilmeni, että yli kahden miljoonan pysyvällä DOI-tunnisteella varustetun tieteellisen artikkelin on havaittu kadonneen verkosta. Artikkeleita ei ollut tallennettu pitkäaikaissaatavuuden takaavaan julkaisuarkistoon. Laakson et al. tutkimus tuo esille avoimien tieteellisten julkaisujen katoamisen verkosta, jota tapahtui kaikilla akateemisilla ja maantieteellisillä alueilla.  Avoin julkaiseminen ei siis itsessään takaa tiedon pysyvyyttä. Kustantajat voivat myös tarkoituksellisesti rajoittaa pääsyä tieteelliseen tietoon geopoliittisista syistä. Tutkimustiedon jatkuva saatavuus ja pääsy tietoon edellyttää pitkäjänteistä panostusta säilytykseen sekä infrastruktuurien hajauttamista, kestävyyttä ja ylläpitoa. Kun tutkimusjulkaisusta rinnakkaistallennetaan artikkeliversio organisaation avoimeen julkaisuarkistoon, huolehditaan tutkimustiedon huoltovarmuudesta ja riskienhallinnasta. Tutkimustieto on tällöin hajautetusti saatavilla julkaisuarkiston kautta, vaikka lehden tai kustantajan toiminta päättyisi, digitaalisessa ympäristössä ilmenisi teknisiä ongelmia tai pääsyä alkuperäiseen tutkimustietoon rajoitettaisiin. 

Rinnakkaistallentaminen on myös keino vastata tutkimusrahoittajien vaatimuksiin julkaisun avoimuudesta. Tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Horizon Europe, edellyttävät rahoittamiensa projektien vertaisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallentamista riippumatta alkuperäisestä julkaisutavasta. Rinnakkaistallennus voi joissakin tilanteissa olla myös ainoa tapa avata artikkeli rahoittajan linjauksen mukaisesti. 

Rinnakkaistallennus Tampereen Korkeakouluyhteisössä 

Tampereen yliopiston (2024) sekä Tampereen ammattikorkeakoulun avoimen TKIO-toiminnan (2024)  avoimen tieteen linjauksen ja periaatteiden mukaisesti julkaisusta rinnakkaistallennetaan sallittu versio julkaisuarkistoon riippumatta siitä, onko alkuperäinen julkaisu saatavilla avoimesti. 

Harvardin yliopisto otti Rights Retention Strategy -mallin käyttöön vuonna 2008, ja tämän jälkeen yli 150 yliopistoa on ottanut käyttöön oman RRS-mallinsa. Näihin kuuluvat muun muassa Princetonin yliopisto, MIT ja Oxfordin yliopisto. Suomessa RRS-malli on käytössä 12 yliopistossa sekä kahdessa ammattikorkeakoulussa. 

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat rehtoreidensa päätöksellä ottaneet käyttöön Rights Retention / esilisensointimallin, joka mahdollistaa vertaisarvioitujen lehti-, kokoomateos- ja konferenssiartikkeleiden (OKM:n julkaisutiedonkeruun julkaisutyypit A1-A4) välittömän tallentamisen Creative Commons -lisenssillä yliopiston tai ammattikorkeakoulun julkaisuarkistoissa.

Tampereen yliopistossa artikkelin kirjoittaja voi ladata rinnakkaistallennukseen sopivan artikkeliversion TUNICRISiin tai lähettää sen osoitteeseen oa [at] tuni.fi (oa[at]tuni[dot]fi) tallennusta varten. Kirjasto validoi julkaisun metadatan ja tarkastaa rinnakkaistallennustavan, jonka jälkeen artikkeli on saatavilla julkaisuarkisto Trepossa. Tampereen ammattikorkeakoulussa artikkelin kirjoittaja lisää Justukseen artikkelin metatiedon sekä liittää rinnakkaistallennukseen sopivan artikkeliversion. Kirjasto validoi julkaisun metatiedon ja tarkastaa rinnakkaistallennustavan, jonka jälkeen artikkeli on saatavilla ammattikorkeakoulujen yhteisestä julkaisuarkistossa Theseuksessa. 

Tutustu eri julkaisutyyppien ja julkaisutapojen vaikutukseen rinnakkaistallentamisessa

Maksullinen avoin julkaiseminen

Avoimessa julkaisemisessa huomio kiinnittyy usein siihen, miten artikkeli avataan avoimesti joko Read & Publish- ja transformatiivisten sopimusten avulla tai maksamalla kustantajalle erillinen kirjoittajamaksu. Näissä sopimuksissa kirjasto maksaa sekä pääsystä julkaisuihin että avoimesta julkaisemisesta tietyissä lehdissä tai kustantajan kokoelmissa. Julkaisuoikeus ei kuitenkaan aina koske kaikkia kustantajan julkaisuja, ja siihen liittyy usein rajattu määrä avoimesti julkaistavia artikkeleita. 

Avoimen julkaisemisen tarkoituksena on ollut tehdä tieteellisestä julkaisemisesta kestävää ja kaikkien saavutettavissa olevaa. Sopimusten hintataso ja kirjoittajamaksut ovat kuitenkin nousseet vuosi vuodelta. Samalla tieteellinen julkaiseminen on keskittynyt entistä enemmän muutamille voittoa tavoitteleville suurille kustantajille (Elsevier, Sage, Springer Nature ja Taylor & Francis) sekä avoimen julkaisemisen kustantajille (Frontiers Media SA, MDPI), joiden voittomarginaalit ovat noin 30%. Akbulutin mukaan akateemisen julkaisutoiminnan kustannukset ylittävät järjestelmällisesti yleisen taloudellisen inflaation, jolloin kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka uhkaa tieteellisen tiedon saatavuutta.

Vinkki julkaisemiseen: Timanttinen OA julkaisu ei veloita kirjoittajalta avoimesta julkaisemisesta erillistä kirjoittajamaksua. Timantti-OA-lehtiä löydät esimerkiksi Diamond Discovery Hubista tai DOAJ:stä rajaamalla hakua lehtiin, jotka eivät veloita APC-maksua.

Teksti: Sari Leppänen ja Piatta Hellevaara