Avaruusalalla tarvitaan monenlaista osaamista – Suomalaisten korkeakoulujen opinnot auttavat ymmärtämään avaruutta toimintaympäristönä

Avaruusala on valtavassa kasvussa ja Suomi haluaa olla sen kehityksessä vahvasti mukana. Loppuvuodesta 2025 käynnistyneessä SpacEconomy-tutkimushankkeessa yhtenä tavoitteena on avaruusosaamisen parantaminen ja koulutuspolkujen vahvistaminen, sillä osaajia avaruusalalle todellakin tarvitaan.

Kehittämistoimenpiteet näkyvät erityisesti tekniikan alojen opiskelijoille nyt konkreettisesti eri korkeakoulujen opintojen avautumisena ristiinopiskeluverkoston kautta.

Verkoston kautta opiskelija voi suorittaa muiden kuin oman kotikorkeakoulunsa kursseja ja sisällyttää opinnot tutkintoonsa.

Tampereen yliopisto on myös toistaiseksi ainoana ristiinopiskeluverkostoon kuuluvana korkeakouluna rakentanut avoimen Space technologies and applications -sivuaineen, johon opiskelija voi sisällyttää 20 opintopisteen edestä avaruusaiheisia kursseja.

Avaruus on yleissivistävä ala, joka sopii muillekin kuin insinööreille

Lukuvuonna 2026–27 avaruusalan ristiinopiskeluverkostossa on tarjolla lähes 40 kurssia, joiden teemat voisi niputtaa pääpiirteittäin kahteen koriin: avaruusfysiikkaan ja avaruusinsinööritieteisiin. Niiden sisällä on kuitenkin paljon variaatiota aina avaruusmissiosta satelliittipaikannukseen, tietoliikenteeseen ja avaruusjärjestelmien rakentamiseen.

SpacEconomy-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Heidi Kuusniemi kertoo, että opinnoista saa lisätietoa avaruudesta toimintaympäristönä ja sen lainalaisuuksista, mutta myös erilaisia työkaluja, menetelmiä, ratkaisuja ja ohjelmistoja, jotka ovat relevantteja esimerkiksi satelliittidatan käsittelyyn liittyvissä työtehtävissä.

Avaruusalan vahvuus on, että sille voi työllistyä oikeastaan minkälaisella taustalla tahansa.

– Voi olla insinööri, mutta ei tarvitse olla. Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö ESA on hakenut tänä vuonna harjoittelijoita yhteiskuntatieteellisiltä aloilta. Avaruus on ikään kuin tällainen uusi yleissivistävä ala, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, toteaa SpacEconomy-hankkeen projektikoordinaattori Ia Hyttinen.

Osalle ristiinopiskeluverkoston kursseista voi olla esitietovaatimuksia esimerkiksi matematiikasta tai muista luonnontieteistä.

Joukossa on myös kaikille sopivia yleistajuisia kursseja, joista yksi on Fundamentals of space economy Tampereen yliopiston tarjonnasta.

– Kyseessä on introkurssi, jolla käydään läpi koko avaruustoimialaa monelta kantilta. Kurssi on tehty yhteistyössä EU:n avaruusakatemian kanssa, eli kaikki materiaali tulee EU:lta, koska sielläkin on tunnistettu avaruustoimialaan liittyvä osaajapula ja kasvupotentiaali Euroopalle, Kuusniemi kertoo.

Suomessa toimii jo yli 200 avaruusalan yritystä

Avaruusala kasvaa tällä hetkellä kohisten ja Suomessa toimii jo yli 200 alaan liittyvää yritystä. Erityisen kovassa nosteessa ala on juuri Pirkanmaalla, jossa avaruustaloutta voidaan yhdistää muihin teollisuudenaloihin, kuten puolustussektorille.

Menestyneitä kasvuyrityksiä ovat muun muassa ICEYE, ReOrbit ja Kuva Space, mutta myös monella isolla ja toimintansa vakiinnuttaneella yrityksellä, kuten Nokialla, Goforella ja CGI:llä on avaruusteknologioihin liittyvää toimintaa. Uusia startupeja syntyy jatkuvasti.

Kaikkia alan toimijoita yhdistää ainakin yksi asia: osaajapula.

Heidi Kuusniemi listaa työnkuvia, joihin alalla toimivat yritykset rekrytoivat: elektroniikkainsinööri, projektipäällikkö, ohjelmistokehittäjä, myyjä, markkinointipäällikkö…

Nimikkeet ovat tuttuja muilta aloilta. Isoimman eron tekee avaruus toimintaympäristönä, jonka ymmärtämiseen nämä opinnot tähtäävät. 

– Esimerkiksi ohjelmistotuotantoa opiskeleva insinööri pystyy vihkiytymään satelliittikuva-alalle sillä, että on ottanut muutaman kurssin satelliittikuvan käsittelystä tai kaukokartoituksesta, Kuusniemi tiivistää.

Kuusniemen mukaan tavoitteena on, että avaruustoimialasta kiinnostunut opiskelija olisi opinnot käytyään valmiimpi siirtymään alalle töihin valmistumisensa jälkeen.

– Esimerkiksi ICEYElla on valtava määrä avoimia työpaikkoja, ja nimikkeet ovat hyvin samanlaisia kuin perinteisemmällä ohjelmistotalolla. Nyt yritys joutuu kuitenkin kouluttamaan tekijät avaruusympäristöön itse, mikä vie tehokkuutta ja tuottavuutta verrattuna siihen, että tarjolla olisi osaajia, jotka olisivat nopeammin valmiita avaruustoimialatyöhön.