Avointa oppimateriaalia kansainvälisen poliittisen talouden tutkimuksesta

Assembling Postcapitalist International Political Economy, eli POSTCAPE-hankkeessa tarkasteltiin, miten poliittisen talouden ja kapitalismin tutkimusta voidaan uudistaa. Tutkimussuunnitelmaan kuului myös tutkimuksen vieminen opetukseen ja oppimateriaalin tuottaminen. Lopputuloksessa toteutui tutkimuksen ja opetuksen yhteys; tutkimushankkeessa syntynyttä tietoa hyödynnettiin opetuksessa ja oppimateriaalin tuottaminen oli jo osa tutkimussuunnitelmaa.

Taustalla on myös IPE2: International Political Economy and Ecology -tutkimusryhmä, jonka yksi tehtävistä on valtavirtaistaa poliittisen talouden opetusta. Avoin oppimateriaali auttaa opettajia ottamaan poliittisen talouden teemoja omaan opetukseensa.

Tampereen yliopistolta hankkeessa olivat mukana kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Anni Kangas ja apurahatutkijat Mikko Poutanen ja Anna Rajala.

Ryhmäläiset kuvaavat materiaalia syntyneen huolellisesti, slow research -ajatuksella. DigiCampukseen luotu kurssi on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää kokonaisuutena tai siitä voidaan poimia yksittäisiä videoita, tehtäviä ja teemoja muiden kurssien tueksi. Opetus esimerkiksi videoitiin lyhyiksi luennoiksi, jotka voi katsoa myös pelkästään suoraan YouTuben kautta.

– Työ tarjosi samalla mahdollisuuden verkostoitua kollegoiden kanssa. Mietimme sopivimpia asiantuntijoita luentovideoille ja eikä meidän kolmen tarvinnut hallita kaikkea itse. Yhteistyöverkoston kautta kollegat tulivat samalla tietoisiksi materiaalista, Mikko Poutanen kertoo.

Kuvauksia varten rakennettiin oma studiohuone Pinni B:hen promptereineen ja sopivalla valaistuksella. Teknis-pedagoginen tuki oli yksi projektin onnistumisen edellytyksistä. Teknisenä tuottajana toiminut yliopisto-opettaja Timo Uotinen oli suureksi avuksi toteutuksessa, sillä hän osasi sparrata sisällön ja pedagogisten ratkaisujen kanssa ja huolehti myös editoinnista ja diojen ilmeestä väreineen. Näin lopputulos ei ollut kalvosulkeiset vaan saavutettava ja aidosti mielenkiintoinen materiaali. 

Saavutettavuus ohjasi toteutusta

Tekijät korostavat, että saavutettavuus huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa. Videoihin lisättiin tekstitykset, sisältöjä pilkottiin lyhyiksi kokonaisuuksiksi ja tietoa tarjottiin useissa eri muodoissa. Tavoitteena oli huomioida erilaisia tapoja oppia ja käyttää materiaalia. Kurssilla on videoita, tehtäviä, lyhyitä johdantotekstejä sekä PDF, johon kokonaisuus oli koottu.

– Useat muodot auttavat pysymään kokonaisuudesta kartalla ja huomioivat erilaisia oppijoita. Joku oppii paremmin kirjallisesta materiaalista, lukuvinkeistä ja linkeistä, toinen videoista. Tätä periaatetta voisi hyödyntää myös tavallisilla kursseilla, ei vain verkkokursseilla, kertoo Anna Rajala.

Lyhyet osiot myös helpottavat materiaalin uudelleenkäyttöä.

– Opettaja voi hyödyntää omalla kurssillaan vain tietyn osion. Itsekin olen hyödyntänyt materiaalia omalla aineopintotasoisella poliittisen talouden kurssillani, jonka teema vaihtelee vuosittain. Opiskelijat katsovat videoita ennakkoon, ja yhteinen aika käytetään työskentelyyn, keskusteluun ja pohdintaan. Kyse on siis käänteisen oppimisen kaltaisesta toteutuksesta, Anni Kangas kuvaa.

– Vaikka materiaali on avoin, se ei avaudu aivan kaikille. Kurssin kieli on englanti ja jonkinlaista perehtyneisyyttä aiheeseen on hyvä olla, täysin yleistajuista sisältöä ei tavoiteltukaan.

Avoin oppimateriaali on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Avoin julkaiseminen voi tuntua jännittävältä, koska tuotettua materiaalia voivat arvioida monet muut asiantuntijat, arvioi Mikko Poutanen.

– Olennaista on kuitenkin ajatella, että lisäämme maailmassa saatavilla olevan tiedon määrää. Aiheiden kohdalla oli helppo ajatella, että kyse on yhteisestä hyvästä, joka kannattaa jakaa yleiseen käyttöön. Avoimen tieteen ja tutkijan tekijänoikeuksien välillä on kuitenkin jännitteitä, jotka pitää käsitellä selkeästi. Ne eivät mielestäni ole este avoimen oppimateriaalin tuottamiselle, kun sopimukset ja muu infrastruktuuri ovat kunnossa, Poutanen sanoo.

– Minua motivoi ajatus siitä, että julkisilla resursseilla tuotettu tieto jaetaan avoimesti. Jos yliopiston tehtävänä on opettaa ja jakaa tietoa, avoimen oppimateriaali jakaminen on hyvin luonteva osa sitä tehtävää, Anni Kangas jatkaa.

Anna Rajala antaa avoimen oppimateriaalin tuottamista harkitseville neuvoksi, että teknisen tuottajan ja verkkopedagogiikan asiantuntijan mukana olo kannattaa sisällyttää ja budjetoida suunnitelmaan. 

– Ennen toteutusta tarvitaan vahva näkemys kohderyhmästä, sisällöstä, pedagogisista ratkaisuista ja saavutettavuudesta. Hyvä suunnitelma saa myös kehittyä työn aikana, Anna jatkaa.

– Avoin oppimateriaali on yksi tutkimuksen ja opetuksen vaikuttavuuden muoto. Tutkimushankkeiden tuotokset ymmärretään helposti vain artikkeleiksi, vaikka avoin kurssi voi olla merkittävä tuotos ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden väline, Anni Kangas päättää.

Tutustu avoimeen oppimateriaaliin ja sen taustatekijöihin:

• DigiCampus Moodle: Approaches to international Political Economy – Open Educational Resource
• POSTCAPE –hanke
• International Political Economy and Ecology Research Group (IPE2)