Yhteisöt kasvatuksessa ja koulutuksessa
Mitä yhteisöjen rakentaminen kasvatuksessa ja koulutuksessa tarkoittaa? Miksi se on tärkeää ja miten ymmärrämme sen? Kolme kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan tutkimusryhmää; HET (Higher Education in Transition), OPPI (Learning and Development in School) ja RESET (Research Engagement for Sustainable and Equitable Transformation) ovat pohtineet näitä kysymyksiä syyslukukauden aikana. Tavoitteenamme on ollut tunnistaa keskeisiä teoreettisia ja käsitteellisiä yhteyksiä kolmen tutkimusryhmän keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi sekä edistää uusia tutkimushankkeita koulutuksen yhteisöllisyyden kehittämiseen liittyen. Hanketta on tuettu Tampereen yliopiston tukirahoituksella osana Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan tutkimustoiminnan kehittämistä.
Olemme järjestäneet tämän tutkimusryhmien välisen yhteistutkimuksen aikana muun muassa yhteistä ajattelua edistäviä työpajoja. Näiden työpajojen sekä tutkimusryhmien julkaisuihin kohdistuvan kirjallisuuskatsauksen avulla olemme tunnistaneet sekä yhteisiä että erilaisia lähestymistapoja yhteisöllisyyteen. Kaikkien kolmen tutkimusryhmän yhtenä keskeisenä painopisteenä on muutos- ja kehitysprosessien tarkastelu kollektiivisessa yhteistyössä koulutus- tai muissa organisaatioissa. Ryhmien yhteinen kiinnostus näyttää kietoutuvan sellaisiin sosiaalisiin ilmiöihin, kuten rajojen ylittäminen, yhteistoiminta sosiaalisen muutoksen edistämiseksi, sosiaalinen tuki, kiinnittyminen, toimijuus, reflektio ja transformatiivinen oppiminen yhteisöissä.
Kolmen ryhmän käsitteellisessä suuntautumisessa on kuitenkin myös eroja. Kaikilla kolmella ryhmällä lähtökohtana ovat sosiaalisen oppimisen teoriat, mutta esimerkiksi RESET-tutkimusryhmässä painopiste on Vygotskin ajattelussa ja toiminnan teoriassa, kun taas HET-tutkimusryhmässä sovelletaan opetussuunnitelmateorian ja -tutkimuksen käsitteistöä ja malleja sekä käytäntöyhteisön näkökulmaa. OPPI-tutkimusryhmä hyödyntää myös kasvatuspsykologian käsitteistöä, kuten oppimisen itse- ja yhteissäätely, akateemiset tunteet ja pedagoginen hyvinvointi.
Työpajoissa käydyt keskustelut ovat tarjonneet meille uusia oivalluksia mahdolliseen ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä on tehnyt myös näkyväksi sen, että vahvemman yhteisöt kasvatuksessa ja koulutuksessa tutkimusalueen rakentaminen tiedekunnassa vaatii myös enemmän jaettua tiedon luomista ja ymmärryksen rakentamista. Yksi konkreettinen tulos ja askel eteenpäin on ehdotus kasvatuksen ja koulutuksen yhteisöllisyyden erityisteemanumeroksi kansainväliseen tiedelehteen. Prosessi ja aikataulu teemanumerolle on jo sovittuna, joten työ tulee jatkumaan!
HET, OPPI, RESET
