Vuoden alumni Antti Kalliomäki: ”Yksikään suunnitelma ei kestä törmäystä todellisuuden kanssa”

Antti Kalliomäki on 43-vuotias tamperelainen, joka työskentelee WSP Finlandilla. Yritys on yksi maailman suurimmista suunnittelu- ja konsulttitoimistoista, kotipaikkanaan Kanada. Urbaanissa rakennetun ympäristön suunnittelutoimistossa työskentelee esimerkiksi insinöörejä ja maisemasuunnittelijoita.

Kalliomäen työtehtäviin kuuluu laajasti sekä suunnittelua että erilaisten hankkeiden konsultointia.

– Hankesuunnitelmien tekemistä, suunnitelmien kommentointia ja ihan rakennustyömaalla valvontatoimintaa. Teen jonkin verran kuntoarvioita ja kuntotarkastuksia sekä hieman audiovisuaalisen tekniikan suunnittelua. Noin puolet työajasta olen työmaalla ja puolet toimistolla. Minulla on monenlaisia hankkeita ympäri Suomea. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen kuin edellinen, joka päivä on uusia haasteita ja uusia ihmisiä.

Alumnitoiminta sparraa pitämään opetuksen laadun korkealla

Antti Kalliomäki hakeutui TAMKiin opiskelemaan, koska opinahjolla oli jo 2000-luvun alussa maine hyvänä ja laadukkaana kouluna. TAMK oli Kalliomäen ykkösvalinta armeijan jälkeen. Hänen isänsä on myös opiskellut Tampereen teknillisessä opistossa (TAMKin edeltäjä) ja kertonut hyvistä kokemuksistaan.

Tampereen ammattikorkeakoulun alumnitoiminta tarkoittaa Kalliomäelle esimerkiksi ylpeyttä omasta koulusta. Hän näkee, että oppilaitosta mainostamalla ylläpidetään painetta säilyttää opetus laadukkaana.

Mä näkisin sen siten, että mitä enemmän me kehutaan TAMKia tuolla muualla, sit ehkä ne tulevat opiskelijat osaavat vaatia, että: ”Hei mä kuulin, että tää on näin hyvä koulu, onhan tää nyt näin hyvä koulu?”

Aktiiviseen alumnityöhön Kalliomäellä kuuluu työelämämentorointi TAMKin kansainvälisissä hankkeissa.

– Se on antanut minulle paljon enemmän kuin mitä odotin. Oletusarvoisesti ajattelin etukäteen, mitä annettavaa minulla on muille, mutta olen itsekin oppinut uutta.

Mentorointi on auttanut Kalliomäkeä ymmärtämään yhä paremmin, minkälaista Suomeen on tulla ja millaisia vaikeuksia täältä on löytää töitä – etenkin koulutusta vastaavia töitä. Kansainväliset hankkeet valikoituivat mentoroitaviksi puolivahingossa.

– Osittain siihen vaikutti se, että meillä on kansainvälinen yritys ja toimintaa melkein joka mantereella, 600 toimistoa ympäri maailmaa, ja muutama ulkomailta tullut tässä Tampereen toimistossakin töissä. Koin, että mulla on enemmän annettavaa sinne suuntaan. Saa samalla harjoitella omaa englannin kieltä. Semmoinen win-win-tilanne.

– On mielenkiintoista puhua saman alan ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Jos ihan puhtaasti sähköstä puhutaan, meillä on todella tiukat säännökset ja lait Suomessa, ja on ollut mielenkiintoinen kokemus tutustua siihen, miten ulkomailla niitä asioita hoidetaan ja ohjeistetaan, ja mistä lähtökohdista siellä suunnitellaan.

TAMKissa oppi ottamaan asioista selvää ja kommunikoimaan tehokkaasti

Kohokohtina opiskeluajoistaan Antti Kalliomäelle on jäänyt mieleen muutamia erityisiä kursseja.

– Yhdellä kurssilla käytiin Kuopion pelastusopistossa testaamassa sprinklerisimulaattoreita, se oli aika opettavainen kokemus.

Englanninopettajana Kalliomäellä oli Peter Heath, joka englannin opettamisen sijaan opettikin ensisijaisesti kommunikoimaan.

– Siinä oli aika iso ero englannin kielen opiskelusta koulussa siihen, miten insinöörit kommunikoivat tehokkaasti, ja mitä kommunikointi pahimmillaan voi olla. Peter käytti hyvänä esimerkkinä sukkula Challengerin onnettomuutta, jossa insinöörit epäonnistuivat täysin kommunikoimaan ongelman, joka oli heillä tiedossa. Se oli hieno kurssi.

Tykkäsin ongelmalähtöisestä opettamisesta. Ei välttämättä opeteta asioita, vaan opetetaan ottamaan asioista selvää. Annetaan opiskelijoiden itse löytää vastaukset ja pohtia ongelmia. Se on ehkä isoin oppi sieltä, kaiken faktatiedon lisäksi.

Opiskelu TAMKissa on antanut Kalliomäelle hyvät lähtökohdat työelämään.

– Työelämässä harvoin on yhtä opasta, mistä se tieto löytyy. Täytyy yhdistää tietoa monista paikoista ja arvioida, onko tieto luotettavaa vai ei.

Opiskeluaikoinaan Kalliomäki oli aktiivinen opiskelijakunta Tamkossa: hän oli kaksi vuotta Tamkon hallituksessa ja vuoden valtuustossa.

– Se osui jännään väliin, opiskelijatoiminta oli isossa murroksessa. Opiskelijakunnat saivat lakiin kirjatun tehtävän, ja ne tunnustettiin oikeasti viralliseksi osaksi korkeakouluyhteisöä. Opiskelijat saivat edustajan koulun hallitukseen, jossa olin ensimmäinen opiskelijaedustaja.

Toisten asioiden ajaminen on jatkunut tähän päivään. Kalliomäki on nyt työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu.

Täydellistä suunnitelmaa ei ole

Antti Kalliomäellä on erinomaisia neuvoja niin rakennusalan opiskelijoille kuin opiskelijoille yleensä.

– Rakennusalalla ja suunnittelualalla yksi tärkeä asia muistaa on se, että yksikään suunnitelma ei kestä törmäystä todellisuuden kanssa. Aina suunnitelmiin tulee muutoksia, kun rakennetaan. Täydellistä suunnitelmaa ei ole olemassakaan.

– Kärsivällisyyttä ja joustamista kannattaa harjoitella jo kouluaikana mahdollisimman paljon. Aina tulee muutoksia ja yllättäviä tilanteita. Sitten täytyy monesti nopealla aikataululla reagoida muutostarpeisiin, sekä työmaalla että työelämässä muutenkin.

Rakennusalakin painii monien yhteiskunnallisten haasteiden kanssa. Rakentamisen hiilijalanjäljen ja ympäristövaikutusten pienentämisestä puhutaan paljon. Suunnittelijoilla ja konsulteilla on iso rooli vakuuttaa tilaajat toteuttamaan ehkä se kalliimpi, mutta ympäristövaikutuksiltaan parempi ratkaisu.

Se ei aina ole helpoin yhtälö toteuttaa, mutta mielestäni siinä on iso vastuu nimenomaan suunnittelijoilla ja rakennuttajilla, että ohjataan asiakasta kestävämpään suuntaan. Sekä materiaaleissa että työtavoissa.

Omaa ammattitaitoaan Kalliomäki kehittää jatkuvasti, ja kannustaa siihen myös muita. Hän seuraa esimerkiksi aktiivisesti alan julkaisuja, uutissivustoja ja lehtiä. Osaamisen täydentäminen opiskelemalla ylempi ammattikorkeakoulututkinto on myös harkinnassa.

– Varsinkin sähköisen talotekniikan suunnalla järjestelmät muuttuvat koko ajan älykkäämmiksi ja järjestelmät juttelevat koko ajan enemmän toisten järjestelmien kanssa. Siinä mukana pysyminen vaatii tietysti vähän opiskelua.

– Laitevalmistajat mielellään esittelevät laitteita ja kouluttavat myös meitä konsultteja omiin uutuuksiinsa. Näistä esittelyistä saa hyvää tietoa, ja kun semmoisen pienen markkinamiessuodattimen läpi suodattaa sieltä sen pelkän faktan, siitä on paljon hyötyä.

 

Teksti: Emmi Rämö
Kuva: Emmi Suominen
Video: Renata Brito