Väyläopinnot – korkeakouluopintoja ammatillisen tutkinnon aikana
Väyläopinnoissa tietty kokonaisuus ammattikorkeakouluopintoja sisällytetään osaksi toisen asteen tutkintoa ja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Väyläopintojen laajuus vaihtelee koulutusalasta riippuen 30–60 opintopisteen välillä. Kun väyläopintokokonaisuus on suoritettu ja opiskelija on valmistunut toisen asteen oppilaitoksesta, hän voi hakea ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta. TAMKin väyläopintoja voi suorittaa tekniikan lisäksi myös liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan tutkinnoista.
Väyläopinnot edellyttävät motivaatiota ja itseohjautuvuutta
Konetekniikan väylän pituus on 60 opintopistettä eli kokonaisen lukuvuoden verran opintoja. Väyläopinnot sopivat erityisesti sellaisille opiskelijoille, joiden ammatillinen tähtäin on toisen asteen tutkintoa pitemmällä.
Toisen asteen opinnot ovat yleensä korkeakouluopintoja koulumaisempia lukujärjestyksineen, kun taas TAMKin opinnoissa vaaditaan opiskelijalta enemmän itseohjautuvuutta, opiskelutaitoja ja uusiin tilanteisiin sopeutumista. Myös ammattikorkeakouluopintojen astetta teoreettisempi ote vaatii opiskelijoilta enemmän työtä, ja erityisesti kirjallisissa aineissa ero on huomattava.
– Väyläopintojen tekeminen on vaatinut näiltä opiskelijoilta paljon, painottaa Tredun kone- ja tuotantotekniikan lehtori Ville Sirén.
Opiskelija Onni Timonen nostaa puolestaan esiin ammattikorkeakouluopintojen ja ammatillisten opintojen erona monimuotoisuuden. Esimerkiksi erilaisten digitaalisten kurssialustojen kanssa toimiminen on vaatinut opettelua. Lisäksi oman kotiryhmän puuttuminen on ollut väyläopintojen opiskelijoille ajoittain haastavaa.
– Koska aikataulut eivät aina onnistuneet, jouduimme hyppäämään uusiin ryhmiin, joissa emme tunteneet ihmisiä etukäteen, Aaro Vuorenmaa kertoo.
Kaikki opiskelijat ovat kuitenkin tyytyväisiä tekemästään ratkaisusta ja odottavat innolla tulevaa. Kysyttäessä urahaaveista Aaro Vuorenmaa kertoo olevansa kiinnostunut työnjohdollisista tehtävistä, kun taas Onni Timonen kertoo kokeneensa aina paloa yrittäjyyteen. Näihin molempiin haaveisiin saa TAMKista lisäosaamista ja uutta oppia. Eemi Ilomäki puolestaan aikoo pitää mielensä avoinna tulevissa korkeakouluopinnoissa.
– Nythän tämä vasta alkaa!
TAMKin opinto-ohjaaja ja toisen asteen yhteistyön koordinaattori Anja Salo toteaa, että uraohjauksen näkökulmasta väyläopinnot ovatkin konkreettinen mahdollisuus rakentaa opiskelijan itsensä näköisiä urapolkuja.
– Esimerkiksi konetekniikan opinnoissa suuntautumisvaihtoehto valitaan vasta toisen vuoden talvena. Opiskelijalla on siis pohdinta-aikaa vielä TAMKiin siirtymisenkin jälkeen.
TAMKin ja Tredun pitkä yhteistyö toimintamallin pohjana
Konetekniikan väylä on jopa Suomen tasolla vielä eräänlainen spesiaalitapaus. Se on Tredussa suora hakukohde, jossa on amk-polku, ja opiskelijoiden henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on valmiiksi suunniteltu.
– Toimintamallimme pohjautuu monivuotiselle hyvälle yhteistyölle ja luottamukselle oppilaitosten välillä, mutta kyllä opetussuunnitelmien sovittelussa on silti kahvia kulunut, nauraa Anja Salo.
– Nämä opiskelijat ovat olleet ikään kuin tienraivaajina tuleville opiskelijoille ja ansaitsevat siitä erityiskiitokset, jatkaa Ville Sirén.
Konetekniikan väyläopintojen kehittäminen Tredun ja TAMKin yhteistyönä jatkuu edelleen. Kerättyjen kokemusten ja palautteiden perusteella tulevat väyläopiskelijat suorittavat jatkossa kaksi vuotta Tredussa ja sen jälkeen yhden vuoden TAMKin avoimen amk:n opintoja.
Lukioväylän pilotti alkaa tammikuussa 2024
TAMKilla on väyläopintoja koskeva sopimus yhdessä useamman toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen kanssa Pirkanmaalla. Tulevaisuudessa yhteistyö ulottuu myös lukioihin, joissa ensimmäiset pilotit alkavat kevätlukukaudella 2024.
– Toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä tällaiset konkreettiset tulokset ovat aina erittäin tärkeitä ja palkitsevia, toteaa väyläopintojen rakentamista vetänyt erityisasiantuntija Ari-Pekka Anttila.
Väyläopintojen rakentamisen ja siihen liittyvän oppilaitosyhteistyön kautta pystytään myös kehittämään opetussuunnitelmia ja opiskelijoiden ohjausta siten, että siirtymät eri koulutusasteiden välillä helpottuvat. Ari-Pekka Anttila myöntää, että väyläopintojen rakentaminen vaatii niin suunnittelijoilta, opettajilta kuin opiskelijoiltakin enemmän työtä, mutta näkee kaiken ehdottomasti vaivan arvoisena.
– Opiskelijoiden kiinnittyminen TAMKin opintoihin ja kokonaisopiskeluajan huomattava lyheneminen ovat sen merkittäviä etuja.
– Haaveeni on, että väyläopintoihin saataisiin tulevaisuudessa valtakunnallinen ja kaikille tasapuolinen järjestelmä, koska siitä hyötyisivät kaikki, visioi Anja Salo.
Tampereen ammattikorkeakoulun väyläopintojen esittely: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-amk/tamkin-vaylaopinnot-ammattioppilaitoksen-opiskelijoille
Teksti Liisa Marttila
Kuva Liisa Marttila
