Vallan vahtikoirat eri linjoilla Suomen ja Ranskan ydinjäteuutisoinnissa: romuttaisiko kärkevä media luottamusyhteiskunnan?
Erot Helsingin Sanomien ja Le Monden ydinjäteuutisoinnissa kertovat myös kulttuurisista, poliittisista ja journalistisista perinteistä.
— Ranskalainen kritiikkiin painottuva vahtikoiramalli toimii sikäläisessä epäluottamukseen perustuvassa liberaalidemokratiassa, mutta kostautuisiko malli Suomessa nakertamalla institutionaalista luottamusta, jolle pohjoismainen demokratia perustuu, pohtii dosentti Markku Lehtonen Barcelonan Pompeu Fabra -yliopistosta.
Risks, Hazards, & Crisis in Public Policy -lehdessä julkaistun tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien ja Le Monden etenkin ydinjätehankkeiden riskejä ja turvallisuutta koskeva uutisointi vuosina 2005-2018.
Helsingin Sanomien ydinjätteen loppusijoitusta koskevassa uutisoinnissa korostui ensisijaisesti ”tuloksellisuusorientoitunut” tieto, joka heijasti vahvaa luottamusta hankkeen turvallisuuteen ja toteuttamiskelpoisuuteen sekä luottamus hankkeen takana oleviin toimijoihin. Le Monde omaksui ”moraalisorientoituneen” käsittelytavan, joka painotti ensi sijassa toimijoiden välisten luottamussuhteiden ongelmia ja esitti epäilyksiä hankkeen turvallisuudesta ja toteutettavuudesta.
Siinä missä HS korosti ydinjätehankkeen vakaata etenemistä kohti toteutusta, Le Monde nosti esiin moninaisia Ranskan loppusijoitushankkeen (Cigéo) tiellä olevia epävarmuuksia ja esteitä – mukaan lukien osapuolten väliset konfliktit ja ristiriidat.
— Le Monde korosti toistuvasti ydinvoimasektorin ristiriitaista historiaa, yhtäältä modernisaation airuena ja toisaalta petettyjen lupausten ruumiillistumana. Helsingin Sanomat puolestaan kuvasi jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja varmuutta. HS esitti ydinjätehankkeen kansalliselle edulle välttämättömänä menestystarinana, toteaa dosentti Markku Lehtonen.
Käsitellessään ylisukupolvisia vastuukysymyksiä, HS toisti hallituksen ja teollisuuden käsityksiä siitä, että ydinjätehanke säästää tulevat sukupolvet ydinjäteongelmalta, kun taas Le Monde muistutti keskeisestä dilemmasta: hautaamalla jätteet kallioperään, nykysukupolvi toisaalta evää tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden päättää käsittelystä – mukaan lukien mahdollisuuden käyttää tulevaisuudessa jätteitä raaka-aineena, minkä teknologinen kehitys saattaisi mahdollistaa.
— Tulokset auttavat osaltaan ymmärtämään, miksi ydinjätteen loppusijoitushankkeen eteneminen on ollut niin mutkatonta Suomessa, toteaa tutkijatohtori Matti Kojo Tampereen yliopistosta.
Tutkimusryhmä on aiemmin vertaillut muun muassa kansalaisosallistumisen mahdollisuuksia, loppusijoituskuntien roolia ja ydinjäteuutisointia Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksen suurin rahoittaja on ollut Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma. Työhön on saatu tukea myös Euroopan komission Marie Skłodowska-Curie -apurahaohjelmasta.
Tutkimusta on hallinnoinut Tampereen yliopisto ja ryhmään on osallistunut tutkijoita myös Jyväskylän yliopistosta ja Barcelonan Pompeu Fabra -yliopistosta.
Tutkimuskohteena oli Helsingin Sanomien ja Le Monden etenkin ydinjätehankkeiden riskejä ja turvallisuutta koskeva uutisointi vuosina 2005-2018. Lopulliseen analyysiin sisällytettiin vain ne uutisartikkelit, joissa ydinjätehanke oli keskeisessä osassa (135 HS:n ja 210 Le Monden artikkelia). Menetelmänä oli laadullinen kehysanalyysi. Kyseisenä ajanjaksona molempien maiden loppusijoitushankkeet etenivät kohti toteutusta: Suomen ONKALO-jäteluolan odotetaan aloittavan toimintansa 2020-luvun puolivälissä ja Ranskan Cigéo-hankkeen 2030-luvun alkupuolella.
Markku Lehtonen, Matti Kojo, Mika Kari, Tapio Litmanen:
Healthy mistrust or complacent confidence? Civic vigilance in the reporting by leading newspapers on nuclear waste disposal in Finland and France. Risks, Hazards, & Crisis in Public Policy. 2021; 1–28
https://doi.org/10.1002/rhc3.12210
KYT2022 - Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2019-2022
Lisätietoja:
Dosentti Markku Lehtonen, markku.lehtonen [at] upf.edu
Universitat Pompeu Fabra, Barcelona
https://www.upf.edu/web/markku-lehtonen/
Tutkijatohtori, hankepäällikkö Matti Kojo, matti.kojo [at] tuni.fi
Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta
https://www.tuni.fi/fi/matti-kojo
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 26.3.2021
