Vaaliviestinnän muutos sosiaalisessa mediassa -hanke käynnistyi

Sosiaalisen median merkitys suomalaisessa poliittisessa viestinnässä ja vaalikampanjoinnissa on kasvanut merkittävästi. Se näkyy kaikkien politiikan toimijoiden, poliitikkojen, puolueiden, median ja kansalaisten tavoissa käyttää eri alustoja ja käydä poliittista keskustelua. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten sosiaalisen median vaaleja edeltävä viestintä on muuttunut vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. Tarkastelun kohteena on eduskuntapuolueiden ja niiden puheenjohtajien vaalikampanjan aikainen viestintä näissä kaksissa vaaleissa.


– Vaaliviestinnän muutos sosiaalisessa mediassa -tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen median viestinnän muutosta kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tutkimme mahdollista muutosta politiikan henkilöitymisessä. Toiseksi tarkastelemme poliittista viestintää eri sosiaalisen median alustojen välillä ja niiden käytössä tapahtuneita muutoksia. Kolmanneksi tarkastelemme polarisaation esiintymistä kohteenamme olevassa sosiaalisen median viestinnässä, sillä polarisaatio on noussut keskeiseksi keskustelun ja tutkimuksen kohteeksi erityisesti vuoden 2019 jälkeen. Analysoimalla vuoden 2019 ja vuoden 2023 aineistoja voidaan kuvata näiden ilmiöiden muutosta ja kehitystä, kertoo hanketta vetävä professori Pekka Isotalus. 

 

– Tutkimuksen aineiston keräys on alkanut. Aineisto kerätään puolueiden ja puolueiden puheenjohtajien sosiaalisen median tilien aikajanoilta kuukauden ajalta ennen vaalipäivää. Tarkasteltavat alustat ovat Facebook, Twitter ja Instagram. Lisäksi keräämme TikTokista, uutena alustana, lisäaineistoa näiden eduskuntavaalien ehdokkaiden viestinnästä. Aineistonkeruun tavoitteena on tuottaa vertailukelpoinen aineisto vuoden 2019 vaalitutkimuksemme aineiston kanssa sekä nostaa esiin kampanjaviestinnän uusia piirteitä. Tutkimusmetodina käytämme määrällistä ja laadullista sisällönanalyysiä, toteaa Isotalus. 

 

Tutkijoina hankkeessa ovat Lassi Rikkonen ja Esko Nieminen, sekä Elisa Kannasto (SeAMK.fi) ja tutkimusapulaisena on Ville Jäppinen. 

Rahoitus: C.V. Åkerlundin mediasäätiö