Tutkimus

Uberisaatiosta keino vältellä työnantajavelvoitteita

Taksi-kombo/ Kuva: Wikimedia Commons
Tampereen yliopistossa tutkitaan uberisaation vaikutusta Suomessa, Venäjällä ja Britanniassa. Tutkimuskohteina ovat Lontoo, Helsinki ja Pietari. Kuvat : Wikimedia Commons
Tampereella alkaneen tutkimuksen mukaan uberisaatio on tervehdyttänyt taksialaa Venäjällä. Se voi kirkastaa myös Suomen taksiuudistuksen puutteita.

Uber-kuljetuspalvelun on odotettu mullistavan taksimarkkinat, mutta sen todelliset vaikutukset ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristöön. Yleisin seuraus tuntuu olevan työnantajavelvollisuuksien välttely, jota näkyy selvimmin Yhdysvalloissa.

Uber on Yhdysvalloissa vuonna 2009 perustettu yritys, jonka idea kännykkäsovellukseen perustuvasta kuljetustilauspalvelusta on levinnyt ympäri maailman. Uberisaato katsotaan osaksi alustataloutta samaan tapaan kuin vuokra-asuntoja tarjoava Airbnb.

Venäjällä uberisaatio on lisännyt taksien käyttöä ja tervehdyttänyt harmaata taloutta. Suomessa taas Uber-kyydit voivat mahdollisesti paikata Sipilän hallituksen epäonnistuneen taksiuudistuksen puutteita.

Tampereen yliopistossa käynnistyi tutkimus uberisaation vaikutuksista kansalliseen säätelyyn Suomessa, Venäjällä ja Britanniassa. Tutkimuskohteina ovat Helsinki, Lontoo ja Pietari.

Tutkimusta johtava professori Meri Koivusalo epäilee, että Uberin kaltaisessa alustataloudessa nähdään helposti katteetonta gloriaa, vaikka kyse voikin olla tavanomaisesta yritystoiminnasta.

– Jos alustataloudessa ei olekaan mitään uutta ja ihmeellistä, niin sittenhän sitä voidaan säädellä kuten muutakin toimintaa eikä se murra hyvinvointivaltiota niin paljon kuin annetaan ymmärtää, Koivusalo sanoo.

Taksiuudistus sysää Uberin kyytiin

Suomessa Uber-taksipalvelulle tuli ylimääräistä tilausta Juha Sipilän hallituksen epäonnistuneesta taksiuudistuksesta, joka nosti hintoja ja romahdutti taksipalvelut etenkin maaseudulta.

– Taksiuudistus työntää ihmisiä Uberin asiakkaiksi, koska se on ennustettava eikä sen kanssa tarvitse käydä erikseen hintaneuvotteluja, Meri Koivusalo sanoo.

Hankkeen tutkija Mikko Perkiö huomauttaa, että Suomessa otettiin taksiuudistuksessa askel taaksepäin. Nyt ihmisten ajatellaan kilpailuttavan ja tinkivän hinnasta tilanteessa, jossa he haluavat vain varman ja luotettavan kyydin määränpäähän.

Suomessa päättäjät uskoivat ministeri Anne Bernerin johdolla sokeasti siihen, että markkinoiden vapauttaminen tuo kaikille hyvää. Hintojen luvattiin laskevan ja palveluiden parantuvan. Kävikin päinvastoin, kun hinnat nousivat ja taksien saatavuus heikkeni.

– Suomessa mentiin samaan suuntaan kuin Ruotsin taksiuudistuksessa. Samat virheet ja samat hankaluudet. Tämä tekee tilaa ennustettavalle Uberille, mutta toivottavasti ei työolojen kannalta liian halvalle, Perkiö toivoo.

Meri Koivusalo/ Kuva: Jonne Renvall
Professori Meri Koivusalon hanke tutkii alustatalouden sääntelyä ja uberisaation vaikutuksia työoloihin. Kuva: Jonne Renvall

Uber tervehdytti Venäjän harmaita taksimarkkinoita

Venäjällä uberisaatio on lisännyt taksien dokumentoitua käyttöä ja vähentänyt harmaata taloutta. Maan tavan mukaan kuka hyvänsä autonomistaja on saattanut Venäjällä tarjota taksikyydin ihmiselle, joka pyytää kyytiä käsi pystyssä kadun kulmassa.

Mikko Perkiö tulkitsee venäläistä selvitystä, jonka tilaston mukaan taksikyytien määrä kasvoi räjähdysmäisesti Moskovassa 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 kaupungissa ajettiin 50 000 matkaa, niin vuonna 2017 kyytien määrä oli jo reilut 700 000. Kasvu johtuu suurelta osin kännykkä-applikaatioihin pohjautuvien matkojen lisääntymisestä.

Toisen venäläistutkimuksen mukaan 90 prosenttia Venäjän suurkaupunkien Uber-kuljettajista oli tyytyväisiä, vaikka 40 prosenttia heistä miettikin työn vaihtamista. Kaksi kolmannesta kuljettajista oli ollut työttömänä ennen työn alkamista.

– Vuonna 2018 venäläiseen IT-jätti Yandexiin sulautunut Uber ja muut auton paikannukseen nojaavat yritykset ovat lisänneet turvallisuutta ja ennustettavuutta. Nyt tietää, kuka ajaa, mistä, minne ja millä hinnalla. Uber näyttää olleen aika osuva vastaus harmaiden taksimarkkinoiden kaupunkeihin, Perkiö sanoo.

Työnantajavelvoitteet Uber-palvelun ongelma

Yhdysvalloissa Uber on osoittautunut keinoksi väistellä työnantajavelvollisuuksia, koska siellä terveydenhuolto ja sosiaalikulut kuuluvat työnantajan hoidettaviksi. Monissa Euroopassa maissa taas muutokset eivät ole niin dramaattisia, koska sosiaaliturva ja terveydenhuolto eivät tunnu yhtä raskaasti työnantajan menoissa.

Euroopassa Uberia on vastustettu äänekkäästi, vaikka vaikutukset työoloihin ovat Yhdysvalloissa olleet Eurooppaa negatiivisempia. Tutkijat arvioivat syyksi myös sitä, että Euroopassa ammattiyhdistysliike on järjestäytyneempi kuin Yhdysvalloissa.

Jyväskylän yliopistossa kolme vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan uberisaatio on maailmanlaajuisesti pudottanut hintoja, lisännyt kysyntää ja nostanut bruttokansantuotetta. Tampereen yliopistossa tehtävä tutkimus keskittyy kuljettajien työoloihin.

– Oma näkökulmamme on olla avoin sekä uberisaation kriittisille että sen positiivisille vaikutuksille, Meri Koivusalo kiteyttää.

Uber tarkoittaa perusmuodossaan vain applikaatiota, tietoteknistä alustaa, jota voidaan käyttää myös säätelyn velvoitteisiin. Koivusalo huomauttaa, ettei tämä toiminta ole irrallaan reaalitodellisuudesta.

– Olennainen kysymys on siinä, onko sääntelylle liikkumavaraa vai joudutaanko ottamaan annettuna kansainvälisiä toimintatapoja. Vai onko niin, että kansainväliset toimijat joutuisivat sovittautumaan lainsäädäntöön ja niihin velvoitteisiin, joita kansallisella tasolla on asetettu?

Mikko Perkiö/ Kuva: Heikki Laurinolli
Tutkija Mikko Perkiö sanoo, että uberisaation vaikutukset ovat sidoksissa toimintaympäristöön. Kuva: Heikki Laurinolli

Uberia suurempi työsuhdeongelma

Uber on osa alusta- tai jakamistalouden toimintamallia, joka ulottuu laajalle alueelle vuokramarkkinoista erilaisiin lähettipalveluihin saakka.

– Sama ajatustapaa näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Visioidaan, että sairaaloita ja yliopistojakin voitaisiin kehittää alustatalouden pohjalta, Meri Koivusalo kertoo.

Hän epäilee, että alustatalous ei ole yhtä väistämätön uhka hyvinvointivaltion perustalle kuin mitä usein väitetään.

– Ei ole lähtökohtaisia syitä, miksi alustatalouden ilmiöitä ei voitaisi säädellä kuten muutakin taloudellista toimintaa. Poliittinen valinta on tietenkin se, halutaanko edes yrittää.

Mikko Perkiö rinnastaa Uber-kuljettajat freelancereihin ja muihin itsensä työllistäjiin, joilla on yleensä kokoaikaisia palkkatyöläisiä huonompi sosiaaliturva. EU-tasolla näitä itsensä työllistäjiä on noin 15 prosenttia koko työvoimasta. Britanniassa alle 30-vuotiaista kolmannes työskentelee keikkataloudessa. Alustatalous pitää sisällään Uberin lisäksi suuren joukon muidenkin alojen työntekijöitä kuten ruokalähettejä, joilla toimeentulo on kovan työn takana.

Alustatalous on laaja ja monimuotoinen ilmiö, jonka kaikki ongelmat eivät kytkeydy sosiaaliturvaan ja hauraisiin työoloihin. Perkiö huomauttaa, että asunnonvuokraukseen liittyvä Airbnb on omistavan keskiluokan toimintaa. Se on herättänyt vastustusta monissa eurooppalaisissa kaupungeissa sen vuoksi, että se on syönyt hotellimarkkinoita ja nostanut vuokratasoa. Työoloihin sen ei tiedetä liittyneen.

Alustatalouteen voi vaikuttaa

Meri Koivusalo on jo ennen tutkimuksen aloitusta seurannut eurooppalaisten kaupunkien ja Euroopan unionin välistä liikkumavaran määrittelyä, joka korostuu alustatalouden sääntelyssä.

– Olennaista on ehkä se, millä hallinnan tasolla sääntelyä voidaan toteuttaa. Isojen firmojen kanssa suurimmat väännöt voidaan joutua käymään EU-tasolla, mikä voi osoittautua Euroopan unionin kannalta haastavaksi.

Koivusalon mukaan alustatalous tuo uudenlaisia haasteita mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia sääntelylle.

– Alustatalouden yhtiöitä säädellään tulevaisuudessa ehkä eri tavalla ja eri lähtökohdista. Nämä firmat voivat pyrkiä luomaan vaikutelman, että meitä ei voi velvoittaa mihinkään, koska me emme ole työnantajia. Se voi olla tietoista politiikkaa.

Koivusalon johtama tutkimushanke uberisaation vaikutuksista työoloihin sai keväällä Suomen Akatemian rahoituksen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalta. Tutkimushanke kestää vuoden 2021 loppuun saakka. Hankkeen Pietari-osuudesta vastaa tutkija Arseniy Svynarenko.

Teksti: Heikki Laurinolli